Meren pauhua ja metsien huminaa. Upeita hiekkarantoja ja valkokylkisiä majakoita. Kaikkea tätä tarjoaa Hiidenmaa, entisen Neuvostoliiton syrjäinen saari.
Matka Hiidenmaalle sujuu omalla autolla kätevästi. Tallinnasta jatketaan Haapsalun suuntaan ja Rohukülan satamaan. Sieltä lähtee lautta Hiidenmaan puolelle Heltermaan satamaan. Laivamatka kestää puolitoista tuntia. Kesällä laivapaikka kannattaa varata etukäteen.
Vielä 1990-luvulla laivaliikennettä hoidettiin vanhoilla neuvostoaikaisilla sotilaslautoilla. Myöhemmin Juutinrauman sillan valmistuttua Ruotsin ja Tanskan välisestä liikenteestä vapautui sopivia autolauttoja Viroon.
Puna-armeijan muistoja
Neuvostovallan aikana matka olisi päättynyt mantereen puolelle. Hiidenmaalle ei siihen aikaan ollut ulkomaalaisella mitään asiaa. Virolainenkin joutui anomaan matkustusluvan etukäteen. Hiidenmaa oli muiden Viron saarten tavoin rajavyöhykettä. Saarenmaa ja Hiidenmaa olivat täynnä neuvostosotilaita ja ilmatorjuntakalustoa, koska kuviteltiin, että vihollinen hyökkäisi lännestä. Puna-armeijan sotilaat lähtivät jo vuosia sitten. Muistona heistä näkyy yhä rantaviivan tuntumassa pystyssä olevia vartiotorneja.
Jälkiviisaana hiidenmaalaiset ovat tyytyväisiä neuvostoajan eristyneisyyteen. Syrjäinen saari sai olla rauhassa, eikä miehitysaika jättänyt luontoon suurempia arpia. Nyt matkailusta on tullut Hiidenmaalle tärkeä elinkeino. Useimmilta virolaisiltakin saaret ovat jääneet näkemättä. Turistien määrä on kuitenkin yhä murto-osa siitä, kuin mitä on suomalaisille tutummalla Saarenmaalla.
Yhdessäkin päivässä ehtii nähdä paljon
Heltermaan satamasta on lyhyt matka Pühelepan kirkolle, joka Viron vanhin kivikirkko. Sisätiloissa on maan vanhin kivinen saarnastuoli vuodelta 1636. Nyt valkoiseksi rapattu kirkko on hyvässä kunnossa. Toisin oli neuvostovallan aikana, jolloin sitä käytettiin viljavarastona. Ennen matkan jatkamista kannattaa etsiä kirkon hautausmaalta Stenbockin hautakappeli ja Unger-Sternberg –suvun hautakiviä.
Merirosvo-paronin kartanolle
Lähellä kirkkoa sijaitsee Hiidenmaan tunnetuin nähtävyys, Suuremöisan kartano. Koko saaren omisti aikoinaan ruotsalaisen Jakob De la Gardien eli Laiska Jaakon. Eräs suvun perillisistä, Ebba Margareta Stenbock, aloitti Suuremöisan kartanon rakentamisen. 1700-luvun lopulla se siirtyi Otto Reinhold von Unger-Sternbergille, joka tunnettiin saarella Merirosvo-paronina.
Unger-Sternberg sai lisänimen, koska väitettiin hänen houkutelleen laivoja matalikoille. Paroni otti tavarat haaksirikkoutuneista laivoista ja kätki ne kartanoonsa. Hänet karkotettiin lopulta Siperiaan. Otto Reinholdin poika perusti kartanon maille verkatehtaan, joka myöhemmin siirrettiin Kärdlan keskustaan.
Hiidenmaan keskus Kärdla on viehättävä puutarhakaupunki. Aia-kadulla on somia puutaloja pikkupuutarhoineen ja suihkulähteineen. Kaupunki kehittyi saaren tärkeimmän työantajan omistaman verkatehtaan ympärille. Tehdasta ei ole enää, sillä saksalaiset räjäyttivät sen toisen maailmansodan aikana. Tehtaan paikalla on nykyisin muistomerkki.
Ristimäki on ehkä Hiidenmaan erikoisin nähtävyys. Legendan mukaan saarelta 1700-luvulta Venäjälle karkotetut ruotsalaiset pitivät tällä paikalla lähtöjumalanpalveluksen. Toisen tarinan mukaan Ristimäki liittyy tapahtumaan, jossa kaksi hääkulkuetta ottivat toisistaan mittaa verisesti. Ristit ovat paikalla kuolleiden muistoksi. Jokainen ensikertalainen Hiidenmaan kävijä voi pystyttää sinne oman ristinsä.
Tahkunan majakalle
Hiidenmaalla on lukuisia majakoita, ovathan saarelaiset olleet innokkaita merenkulkijoita. Tahkunan niemimaalla saaren pohjoiskärjessä oli neuvostoaikana sotilastukikohta. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana alueelle rakennettiin yhä jäljellä olevat bunkkerit.
Niemenkärkeä hallitsee 43 metriä korkea Tahkunan majakka. Merenrannassa on vaikuttava Estonia –onnettomuuden lapsiuhreille omistettu muistomerkki. Ristin alla oleva kello alkaa kilkattaa, kun tuulen voimakkuus on sama, kuin onnettomuusyönä.
Jos mielii Hiidenmaan länsiosiin, pitää varata runsaasti aikaa. Ristnan ja Köpun majakat, Körgessaaren ja Reigin taajamat ovat hyviä pysähdyspaikkoja.
Me jatkamme matkaa takaisin Kärdlaan ja saaren poikki kohti Käinaa. Juuri ennen Käinan keskustaa kannattaa kääntyä itään. Tienvieressä on Vaemlan villatehdas, suosittu taukopaikka. Yleensä omistaja on paikalla ja näyttää mielellään, miten yli sata vuotta vanhoilla puolalaisilla koneilla lampaan villasta tehdään lankaa.
Kierrä Kassari ympäri
Kassari oli aikoinaan saari, mutta nyt se on yhdistetty penkereellä pääsaareen. Katajaisella saarella asuu vakituisesti 300 henkeä. Kassarin tunnetuin paikka lienee suomalais-virolaisen kirjailijan Aino Kallaksen ruokokattoinen kesämökki. Talo on yksityiskäytössä, sillä Ainon sukulaiset ovat perineet huvilan.
Käinan lahti on lintubongareiden paratiisi, koska alue on muuttolintujen tärkeä levähdyspaikka ja laaja pesimäalue. Kassarin saaren länsipäässä on lintutorni, josta avautuu hyvä näkymä sekä lahdelle että merelle.
Merenkulkijoiden kylän Emmasten kautta pääsee Sõrun satamaan, josta on laivayhteys Saarenmaan puolelle. Matkalla kohti satamaa voi ihailla tien varrella olevia tuulimyllyjä ja hauskoja kukkakoristeisia bussipysäkkikatoksia. Jälkimmäiset ovat kuin lasten leikkimökkejä.
Sõrun sataman penkalla makaa ennen toista maailmansotaa rakennettu moottoripurjehtija Alar. Se kulkeutui sodan melskeissä Saksaan ja edelleen Ruotsiin. Alus hinattiin takaisin Hiidenmaalle vuonna 1998. Nyt surullisen näköinen Alar odottaa kunnostusta museolaivaksi.
Hiidenmaan turistitoimisto
Osoite: Hiiu 1 (Keskusaukio). Kärdla.
Hiidenmaa on Viron turvallisin paikka
Hiidenmaa on Viron maakunnista pienin ja saarista toiseksi suurin. Muiden saarien tavoin Hiidenmaa kohosi Itämerestä jääkauden jälkeen. Pääsaareen kuuluu pengertiellä yhdistetty Kassarin saari sekä lukuisia pikkusaaria ja luotoja. Hiidenmaa on vain 60 kilometriä leveä ja pohjoisesta etelään pituutta on 40 kilometriä. Välimatkat ovat lyhyet. Tieverkosto on kuitenkin suppea ja vain osa teistä on päällystetty.
Saarenmaasta poiketen Hiidenmaa on metsäinen saari. Saaren keskiosasta löytyy luonnontilassa olevia soita. Vakituisia asukkaita on 12 000, jotka asuvat lähinnä rannikolla. Kesäkaudella asukkaiden määrä moninkertaistuu lomailijoiden myötä.
Hiidenmaan keskus on Kärdla (as. 5 000). Vilkasta yöelämää tai virolaista ostosparatiisia sieltä ei kannata etsiä. Kärdla sopii hyvin lounas- tai yöpymispaikaksi. Laivamatka mantereelta vähentää saaren rikollisuutta. Kärdla onkin Viron turvallisin kaupunki.
Hiidenmaa soveltuu luonnonrauhaa ja kiireettömyyttä kaipaaville. Osa saapuu veneillä Lethman vierasvenesatamaan. Osa tulee metsästämään. Hiidenmaan metsissä elää rikas riistaeläinkanta, muun muassa peuroja ja villisikoja.
Virolaisten mielestä Hiidenmaalla kasvaa pitkiä ihmisiä. Saarelaisissa onkin paljon ruotsalaista perimää. Vaikka hiidenmaalaisia yhdistää omituinen huumorintaju, löytyy saarelta monenlaisia murteita ja asukkaita. Kärdlan hienostelevia kaupunkilaisia kutsutaan kahvinlitkijöiksi, olutta ryystäviä käinälaisia ohratyperyksiksi tai heltermaanilaisia hevoskauppiaita tammahiidenmaalaisiksi.
Hiidenmaan elinkeinoelämä perustuu lisääntyvään matkailuun. Kalastus ja kalateollisuus tarjoavat osalle asukkaista elannon. Saarelle on perustettu muovitehdas ja pieni kalustetehdas. Tallinnan marketeissa myydään hiidenmaalaisia porkkanoita, jogurttia, maitorahkaa ja juustoja. Työttömiä on paljon, ja moni saarelainen muuttaakin Tallinnaan.
