TPS 100 vuotta – Hissiliike on loputtava! Siinä on TPS:n uuden urheilujohtaja Mika Laurikaisen suurin ja akuutein haaste

TPS 100 vuotta. Pari vuotta sitten syksy 2018 oli Mika Laurikaisen elämän käännekohta. Kausi oli päättynyt Laurikaisen valmentaman joukkueen TPS:n katastrofiin. Joukkue putosi Veikkausliigasta.

Tilanne ei ollut uusi, sillä Laurikainen oli saapunut kriisiseuraan aikoinaan ”pelastajana”. Hän oli kokenut TPS:n valmentajana poikkeuksellisen värikkäitä vaiheita aikaisemminkin. Laurikainen oli nostanut turkulaisjoukkueen Veikkausliigaan jo vuonna 2002. Hän aloitti toistamiseen TPS:n valmentajana vuoden 2014 alussa. Hän ehti toimia TPS:n pääkäskijänä yhteensä useamman kauden. Siihen jaksoon mahtui kaksi liiganousua ja kaksi sarjasta putoamista.

Harva valmentaja olisi edes harkinnut tarttumista uppoamassa olevan laivan ruoriin. Laurikaisen aikana vuotava alus saatiin kuitenkin pidettyä pinnalla. Projekti oli henkisesti ja fyysisesti äärimmäisen raskas.

Nyt tilanne on toinen. Laurikainen palasi tuttuun seuraansa, ei enää pelastajana, vaan kehittäjänä. Urheilujohtaja on vakanssi, jota FC TPS on kipeästi tarvinnut.

Totesit viime haastattelussa, että voit palata takaisin TPS:n organisaatioon, kunhan seuran toiminta olisi nousujohteista. Nyt olet palanut.  Oletko nähnyt seurassa eteenpäin menoa?

– Ensinnäkin TPS:n harjoitusolosuhteet ovat parantuneet olennaisesti oman hallin, LähiTapiola Areenan, myötä. Ennen jouduimme olemaan Poropuiston pienessä hallissa. Tämä edistysaskel on merkittävä. Toinen on edustusjoukkueen rakenne. Miten siitä saada pitkäkestoinen ja miten pelaajapolku nuoremmista edustukseen varmistetaan. Kolmas oli talous ja siinä on menty eteenpäin. Myyntiorganisaatio on vahvistunut ja työilmapiiri on rauhoittunut.

Toimit Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikkönä. Millainen se aika oli sinulle henkilökohtaisesti?

– Eerikkilän duunini oli täysin erilainen. Se oli hyvä päätös, vaikka olinkin aluksi oman epämukavuusalueeni ulkopuolella. Opin uusia asioita ja näin jalkapalloa sekä urheilun tekemistä eri näkökulmista. Sain tehdä töitä huippuosaajien kanssa ja tutustua muihinkin seuroihin laaja-alaisesti. Oma maailmani avartui. Itse Eerikkilä on paikkana ainutlaatuinen. Nautin ympärillä olevasta luonnosta. Oli etuoikeutettua olla sellaisessa ympäristössä töissä. Siellä työntekijöistä pidetään hyvää huolta.

Aikaisemmat vuotesi TPS:ssä olivat melkoista turbulenssia. Kerroit viime haastattelussa niistä suorasanaisesti ja rehellisesti. Nyt on kulunut pari vuotta niistä ajoista, miten muistelet nyt noita aikoja.

– Kun TPS:n syksyn karsintapeli Kotkaa vastaan päättyi, tuli sama parin vuoden takainen ahdistava olo. Ei siksi, että olisin jännittänyt pelin puolesta. Ottelun loppu huipentui tutulla tavalla päättyen yhtä brutaalisesti. Edellinen aikani seurassa oli ollut iso pelastusprojekti. Kun olin ollut hetken poissa työelämästä, huomasin, että se oli sitä, mitä siinä vaiheessa tarvitsin. Energiani olivat silloin ihan loppu.

Nyt kun TPS putosi jälleen, minkälaisia ajatuksia oli päällimmäisenä mielessäsi Kotkaa vastaan pelatun karsintaottelun jälkeen.

– Eniten ahdisti Sami Rähmösen ja Mika Ääritalon puolesta. He ovat tehneet niin paljon seuran eteen. Molemmat ovat olleet vuosien aikana tärkeitä pelaajia minunkin urallani. Toinen oli harmitus seuran ja kannattajien puolesta. Aloin miettimään, mitä pitäisi nyt tehdä. Tässä tilanteessa olemme olleet ennenkin. Ei olla vielä siellä, mihin tämä seura kuuluu, koska jotkut asiat ovat vielä vajaat. Jos KPV-pelistä toipumiseen meni puoli vuotta, KTP-pelin jälkeen piti vain todeta, että asiat pitää saada kuntoon.

Kun teit päätöksen palata takaisin ja sinut valittiin seuran urheilujohtajaksi, oliko edustusjoukkueen sarjapaikalla merkitystä.

– Ei ollut. Harmitti, kun pudottiin, se on selvä. Tulemme takaisin joka tapauksessa ja myös menestymme. Tämä työ ei ole vuoden homma, vaan pitkäkestoinen. Sopimukseni kesto on toistaiseksi voimassa. Odotan itseltänikin, että projekti etenee.

TPS:n päävalmentajaksi valittiin Jonatan Johansson. Oliko hänen valinnallaan merkitystä oman päätöksesi kannalta?

– Ei ollut. Tärkeintä on se, että valmentaja on samoilla linjoilla kuin seura. Jos haluamme, että joukkueessa on mahdollisimman paljon omia kasvatteja ja haluamme olla erinomainen pelaajakehitysseura, niin päävalmentajan tulee olla samaa mieltä. Kyllä minä kävin keskustelut Tintin kanssa jo etukäteen, mutta samat keskustelut olisi käyty kenen valmentajan kanssa tahansa. Johansson on tietysti ihmisenä äärimmäisen miellyttävä yhteistyökumppani.

Yksi tehtävistäsi on edustusjoukkueen saaminen kilpailukykyisemmäksi. Kuinka paljon ja miten sarjatason vaihtuminen vaikuttaa ja vaikeuttaa työtäsi?

– Pelaajat katsovat ensin, onko Veikkausliigapelaaja. Se hidastuttaa Ykkösen kannalta prosessia. Tähän kilpailutilanteeseen et voi vaikuttaa. Viime kauden joukkueesta lähti ”eläkkeelle” iso määrä pelaajia. Ulkomaalaispelaajista suurin osa lähtee nyt muualle. Voi olla, että uusitaan heidät kaikki. Tässä on uuden alku eli muutos alkaa tästä hetkestä, mutta etenemme maltillisesti. Haluamme varmistaa, että meillä on joukkue, joka tekee comebackin.

Monia kiinnostaa tietää, kuinka moni jatkaa tai haluaisi jatkaa viime kesän joukkueesta.

– Puhumme merkittävästä muutoksesta. Nuoremmat pelaajat jäävät. Heidän lisäksi koko ryhmästä jää neljä tai viisi pelaajaa. Espinosa on ollut loukkaantuneena ja kaikki tietävät, että Aldayr Hernández on Veikkausliigassa kysytty pelaaja. Jere Koponen pelasi hyvän kauden. Katsotaan, pystytäänkö hänet pitämään. Henkilökohtaisesti haluaisin, että Rasmus Holma pelaisi meillä.

– Jatkossakaan edustusjoukkueen harjoittelu ei eroa mitenkään liigajoukkueen harjoittelusta. Haemme sellaisia pelaajia, jotka haluavat urallaan eteenpäin. Käymme läpi kaikki seuran omat juniorit, jotka ovat juuri siinä ”kynnyksellä”. Järjestämme testileirin, jonne osa kutsutaan, mutta sinne voi myös ilmoittautua, jos on kiinnostunut.

Suunnataanko katseet yhtä vahvasti ulkomaille kuin aikaisemmin?

– Tärkein reitti on, että pystymme takaamaan Turun alueen nuorille ja muillekin suomalaisille pelaajille kehittymisen. Se on suomalaisen jalkapalloseuran kehittämisen perimmäinen tarkoitus. Siihen osana kuuluu ulkomaalaiset pelaajat, mutta Suomi kannattaa kartoittaa ensin.

Hissiliikkeen pysäyttäminen lienee tehtävistäsi akuutein ja haastavin. Mitä toimenpiteitä pitää tehdä ensimmäiseksi ja millaisia pitkänajan tekoja se vaatii?

– Kerran vielä ylöspäin ja sitten poikki. Sen suhteen tärkeintä on se, millainen joukkue meillä on ensi kaudella. Sen teemme päävalmentajan kanssa yhdessä. Työ pitää tehdä seuraavien kuukausien aikana. Nousu liigaan pitää olla kaikkien tavoite. Kaikki työ tähtää siihen, että palaamme, mutta nousemme silloin, kun olemme sen ansainneet. Jatkon kannalta oleellista on, miten saamme pelaajapolun kuntoon. Siihen ei vuosi riitä.

Jatkuvuuden kannalta U23-joukkueen toiminta on tärkeää. Miten joukkue saadaan nousemaan ja miten sen toiminta saadaan laadukkaammaksi?

– Omalla kohdallani se on onnistunut aikaisemmin kerran, kun nousimme ÅIFK:n kanssa Kakkoseen. TPS:n reservin nostaminen Kakkoseen on tärkeää, jotta nuorille saadaan hyvä ympäristö kehittymiseen. Viime kausi Kolmosessa meni opetellessa. Nousu vaatii hyvän onnistumisen, sillä Kakkoseen ei mennä heittämällä. U23-joukkueen toiminta viedään vielä lähemmäksi edustusjoukkueen formaattia.

Ollessasi TPS:n valmentajana, näit ja koit, millaisia haasteita valmentajalla oli varsinaisen valmentamisen ohella. Ilmeisesti kokemuksestasi on iso apu nyt Johanssonille.

– Koen, että minusta on suuri apu. Se helpottaa pelaajien kartoittamista. Työmäärä on suuri. Haluan tehdä siinä parhaani. Valmentajalle on tärkeää saada keskittyä harjoitteluun tai esimerkiksi pelaajan kanssa käytyihin keskinäisiin keskusteluihin.

Olisiko toiveita, että joku muualla pelaava TPS-kasvatti palaisi takaisin kotiin?

– Olisihan se hienoa. Omista TPS-valmennettavistani Niklas Moisander ja Kasper Hämäläinen pelaavat yhä Euroopan huipulla. Jospa jonkun tuollaisen pelaajan saisi takaisin joukkueeseen isähahmoksi ja siitä eteenpäin valmennushommiin. Roope ja Riku Riski sekä Miro Tenho ovat myös tervetulleita. Turkulaislähtöisiä maalivahteja löytyisi enemmänkin.

Istutko ensi kaudella pelin aikana kentän laidalla muiden valmentajien kanssa?

– En aio istua. Se paikka on tarkoitettu päävalmentajalle ja hänen apuvalmentajalleen.

(Tämä haastattelu tehtiin syksyllä 2020. Ironiaa on se, että sama tarina on yhä ajankohtainen. Hissiliike jatkuu tai pikemminkin TPS on jämähtänyt Ykköseen.)

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!