UUSIMAA / KARKKILA – Tarvittiin koski, josta saatiin vesivoimaa koneiden pyörittämiseen. Sitten tarvittiin rautamalmia. Sitä saatiin läheltä, Kulonsuonmäen kaivoksesta. Malmin sulatuksessa käytettävää puuhiiltä ja kalkkikiveäkin saatiin läheltä. Karkkilan kosken partaalle rakennettiin masuuni takki- eli raakaraudan valmistamista varten vuonna 1823.
Masuuni oli käytössä viimeisen kerran 1915. Sen jälkeen sen puurakenteet purettiin. Vain kivinen alaosa jäi jäljelle. Nyt vanha masuuni on Museoviraston entisöinnin jälkeen alkuperäisen näköinen. Masuuni sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Valimomuseolta.
Masuunimiehen työ oli raskasta. Paljon tehtiin käsivoimin. Pasuttaja paahtoi malmin pasutusuunissa fosforin ja rikin poistamiseksi. Paahdettu malmi siirrettiin murskattavaksi pieniksi palasiksi. Sen jälkeen murske ja mukaan tuleva kalkkikivi nostettiin panostasolle. Puuhiilet kärrättiin kottikärryillä siltaa pitkin hiilivarastosta.
Panostajat latoivat raaka-aineet kerroksittain masuuniin. Korkean lämpötilan avulla malmi kuumeni ja sula rauta valui masuunin pohjalle. Takkirauta laskettiin ulos masuunista hiekasta tehtyihin muotteihin.
Högforsin masuunin puhallus eli toimintakausi kesti kolmisen viikkoa. Töitä tehtiin kahdessa vuorossa ympäri vuorokauden niin kauan kuin raaka-ainetta ja vesivoimaa riitti. Masuunimiehelle maksettiin urakkapalkkaa riippuen raakaraudan tuotantomäärästä. Osa palkasta maksettiin muonapalkkana ja paloviinana.
Kulonsuonmäen rautakaivos sijaitsi Valtatie 2:n varrella noin kahdeksan kilometriä Karkkilasta Porin suuntaan. Alueelle johtaa polku, joten kaivoskuilut ovat yhä nähtävillä. Aluksi malmin louhinnassa käytettiin alkeellisia menetelmiä. Malmisuonen kohdalla poltettiin puita. Sen jälkeen kuumentuneelle seinämälle heitettiin kylmää vettä, jolloin malmi irtosi lohkareina. Myöhemmin käytettiin räjähteitä.
HÖGFORSIN MASUUNI
Osoite: Bremenintie, Tehtaanpuisto, Karkkila.
LUE MYÖS: Suomen valimomuseosta löydät useita tuttuja arjen esineitä
LUE MYÖS: Karkkilan Työläismuseo kertoo ruukkilaisten elämästä ja asuinoloista 1800-luvulta 1960-luvulle
