UUSIMAA / PORVOO – Kun kotimaisella kaupungilla on ikää jo useampi vuosisata, siihen ajanjaksoon mahtuu monenlaista historian tapahtumaa. Esimerkiksi Porvoossa vietettiin valtiopäiviä vuonna 1809, jonka jälkeen Suomessa alkoi autonomian aika.
Vaikka tulipalot ovat tuhonneet kaupunkia, on Vanha Porvoon alkuperäinen asemakaava yhä näkyvissä. Kapeat mukulakivikadut ja aukiot sekä värikkäät puutalot luovat vanhaankaupunkiin tunnelman, jota ei kaikista Suomen kaupungeista löydykään.
Ennemmin tai myöhemmin matkailija saapuu Raatihuoneentorille. Itse Raatihuone vaikuttaa tutulta ensikertalaisellekin, sillä samanlainen löytyy Mauri Kunnaksen kuvakirjoista. Torin laidassa on eräs Porvoon tärkeimmistä historiallisista nähtävyyksistä, Holmin talo. Komea kaksikerroksinen talo sijaitsee Raatihuoneen kupeessa Vanhankaupungin ytimessä.
Näin asui varakas porvoolainen porvari ennen muinoin. Vierailu kauppias Holmin talossa vie aikamatkalle 1700-luvulle. Museo esittelee, miten aikoinaan kaupungin kerma asui vauraasti.
Vuonna 1760 puinen Porvoo paloi monien muiden kaupunkien tavoin. Kaikki sai alkunsa kohtalokkaasta kalasopan keittämisestä. Rouva Holm touhusi aamuyöstä keittiössään kalasoppaa valmistellessa. Tuli pääsi irti ja Holmin talo syttyi ilmiliekkeihin. Kadut olivat kapeita, sillä talot oli rakennettu lähelle toisiaan. Tuli levisi nopeasti kaupungin asukkaiden paetessa joen vastarannalle. Lähes koko Porvoo paloi maan tasalle.
Uudet kodit rakennettiin nopeasti samoille paikoille ennen talven tuloa. Näin asemakaava säilyi samanlaisena kuin mitä se oli jo ennen tulipaloa. Vahingosta viisastuneena varakkaimmat porvoolaiset, kauppias Holm mukaan lukien, rakensivat talonsa tiilestä. Holmin talo valmistui 1763.
Kauppias Holm hoiti liikeasioitaan kotinsa alakerrassa. Toinen kerros oli tarkoitettu asumista varten. Nykyisin asuinkerroksessa esitellään sali, seurustelusalonki, herrainhuone, makuuhuone ja keittiö. Huoneet on pyritty sisustamaan Holmin aikaiseen asuun. Esillä on myös laaja kokoelma taidetta, kuten useita muotokuvia.
Herrainhuone oli isännän työtila ja miespuolisten vierainen vastaanottohuone. Nähtävänä isännän kirjoituspöydällä on muun muassa Holmin sinettileimasin ja sulkakyniä. Silmälasien sangat piti olla lyhyet, sillä pidemmistä olisi ollut vain haittaa peruukki päässä.
Keittiökammarin pöydällä on Holmin perheelle kuuluneita astioita. Komeaa salia käytettiin juhlatilaisuuksissa. Keskilattia jätettiin tyhjäksi ja istuimet sijoitettiin huoneen reunoille.
Kustavilaistyyliin sisustetussa makuuhuoneessa on muun muassa päästä vedettävä sänky ja nahkakantinen myötäjäisarkku sekä kampauspöytä.
Aitoa tunnelmaa luodaan isoilla peileillä ja kristallikruunuilla sekä seinälampeteilla. Huonekalut edustavat eri tyylisuuntia. Kaapeissa on esillä 1700-luvun lasi-, keramiikka- ja hopeaesineitä.
Holmin perheen jälkeen talossa työskenteli leipureita ja sveitsiläisiä kondiittoreita. Tältä ajalta on peräisin torin puolelle avattu leipomomyymälän ulko-ovi. Johan Kästli perusti talon alakertaan vuonna 1820 kaupungin ensimmäisen oikean konditorian. Se toi mukanaan ylellisyyttä, johon ei vielä Suomessa oltu juurikaan totuttu.
Pihan puolella on ulkorakennuksia, joissa oli muun muassa hevostalli, sikolätti, vaunuvaja ja käymälät.
HOLMIN TALO
Osoite: Välikatu 11, Porvoo.
LUE MYÖS: Albert Edelfeltin ateljeemuseo tekee vaikutuksen aidolla tunnelmallaan
LUE MYÖS: Porvoon museo sijaitsee Suomen vanhimmassa raatihuoneessa
LUE MYÖS: Porvoon nukke- ja lelumuseo saa hymyn huulille
LUE MYÖS: Postimäen arvo perustuu sen aitouteen
LUE MYÖS: Qvis Vilhelms Marthastuga on kuin suoraan hienosta sisustuslehdestä
LUE MYÖS: Porvoon mitalla Runebergiä – kansallisrunoilijamme koti on museoitu
LUE MYÖS: Walter Runebergin veistoskokoelma kertoo mestarin mittavasta urasta
LUE MYÖS: Yrjö A. Jäntti lahjoitti komean taidekokoelmansa syntymäkaupungilleen
