ETELÄ-KARJALA / PARIKKALA / SAARI – Nyt ollaan syrjäkulmilla. Mutta niin pitääkin, jos aikoo nähdä kunnon vanhanajan kyläkaupan. Etelä-Karjalan ainoa kauppamuseo löytyy Parikkalasta entisestä Saaren kunnasta. Täällä ollaan aivan rajan pinnassa, jopa niin, että talvisodan päättyessä pieni osa Saaren kuntaa jäi Neuvostoliiton puolelle.
Muuttoliikkeen myötä väki on vähentynyt ja kyläkaupat ovat kadonneet. Aikoinaan kylällä oli kolmekin sekatavarakauppaa lähes vierekkäin. Nyt on jäljellä enää yksi ja sekin on sulkenut ovensa jo vuosia sitten. Onneksi kaupan viimeiset omistajat Juho ja Siiri Pitkänen jättivät kaiken paikoilleen.
Honkakylän kauppamuseo on alkuperäisessä rakennuksessa. Kun astuu sisälle puotiin, siirtyy oitis ajassa vuosikymmeniä taaksepäin. Näky on varttuneemmalle sukupolvelle nostalginen.
Kauppamuseo koostuu varsinaisen liiketilan lisäksi konttorihuoneesta, kauppiaan asunnosta ja varastosta. Jälkimmäiseen on tehty suksimuseo. Kylätoimikunta on tehnyt kauppiaan asunnosta yhdistykselle toimivan kokoontumispaikan.
Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta jo 1920-luvulla Olli ja Heikki Neuvonen pitivät kauppaa tässä talossa. Heidän jälkeensä kaupan omistajaksi tuli viimeisen kauppiaan Juho Pitkäsen isä Jooseppi Pitkänen, joka siirsi sen pian pojalleen. Nuorena kauppiaan uran aloittanut Juho Pitkänen palveli asiakkaitaan 50 vuotta.
Ennen sotia tavarat ostettiin Viipurista, sodan jälkeen Savonlinnasta. Ensimmäisten vuosikymmenien aikana kauppaa tehtiin usein velaksi, koska harvalla kyläläisellä oli käytettävissään käteisvaroja. Maaseudun tyhjentyessä tyrehtyi myös kyläkauppiaan toimeentulo. Juho lopetti kaupanpidon vuonna 1977, samana vuonna kuin kuolikin.
Pitkäsen perikunta myi kaupparakennuksen edellyttäen, että nostalginen Pitkäsen kauppa säilytetään museona.
Honkakylän kauppamuseo on päässyt mukaan elokuvaan. Sitä hyödynnettiin Arto Halosen elokuvassa Prinsessa.
HONKAKYLÄN KAUPPAMUSEO
Osoite: Sorokulmantie 759, Saari kk, Parikkala.
LUE MYÖS: Parikkalan kotiseutumuseo on entinen haudankaivajan koti
LUE MYÖS: Meijerimuseo kertoo, millaisia olivat entisaikojen pienet kylämeijerit
LUE MYÖS: Patsaspuisto jakaa mielipiteitä – se on tarkoituskin
