Mitä voikaan odottaa mieheltä, jonka nimi oli Friedenreich Regentag Dunkeltbunkt Hundertwasser (Rauhanvaltakunta Sadepäivä Tummankirjava Satavesi). Taiteilija näki maailman hieman toisin kuin tavallinen ihminen.
Turistibussit pysähtyvät taukoamatta kadun varteen. Bussi puretaan ja heti tulee uusi tilalle. Uteliaiden virta on ehtymätön. Hundertwasserhaus kuuluu Wienin kiertoajelun vakiokohteisiin. Kaupungin erikoisin rakennus sijaitsee Kegelgassen ja Löwengassen kulmassa kävelymatkan päässä Tapaninkirkolta.
Hundertwasserilla oli monta visiota. Hänen mukaansa asunto on ihmisen ”kolmas iho” varsinaisen ihon ja vaatteiden jälkeen, ja sen tulee mukautua elämään ja uudistua, jopa rapistua ihmisen mukana. Suorakulma tai suora viiva on luonnoton. Viivoittimella tehty moderni arkkitehtuuri tukahduttaa ihmisen luovuuden.
Rakentamisen on sopeuduttava luontoon. Puiden ja vihreiden niittyjen tulee olla osa ihmisen kotia. Ihmisen tulee muistaa olevansa maan päällä luonnon vieraana, vain pistäytymässä maapallon pinnalla.
Kaikki hassusti
Hundertwasser sai ainutlaatuisen tilaisuuden toteuttaa visionsa, kun Wienin kaupunki antoi hänen suunniteltavakseen suuren vuokratalon. Rakennus valmistui vuonna 1985. Ei siis ihme, että taiteilijan suunnittelemassa Hundertwasserhausissa kaikki on vähän hassusti, ainakin päällisin puolin. Sisätiloihin ei pääse, sillä ne ovat yksityiskäytössä.
Hundertwasserhaus käsittää 52 asuntoa, neljä toimistoa ja useita terasseja. Jokainen asunto on erikokoinen ja erimallinen. Yksikään huoneisto ei ole suorakulmainen. Lattiat ja käytävät ovat vinoja ja ikkunat ovat erikokoisia.
Talon julkisivu muodostuu kirkkaista sateenkaaren sävyistä. Eri asunnot on maalattu eri värein: sininen yksiö, valkoinen kaksio jne. Keskellä oleva harmaa osa yhdistää osat toisiinsa. Siinä on kaarevapintainen yhteinen leikkihuone lapsille. Vanhempi naapurirakennus on taitavasti integroitu uudempaan. Tämä siksi, että kummitukset voivat muuttaa vanhasta talosta uuteen.
Kasvit tärkeitä
Hundertwasser halusi korvata puille ja pensaille sen tilan, joka niiltä oli viety rakentamisen yhteydessä. Siksi rakennuksen katolle rahdattiin lähes tuhat tonnia multaa. Minne talvella sataa lunta, siellä pitää kesällä kasvaa jotain. Nyt katolla kasvaa ruohoa ja 250 puuta ja pensasta. Taiteilijan mielestä nekin ovat talon vuokralaisia, jotka maksavat vuokran tuottamalla happea talon asukkaille.
Talon rakentamisessa haluttiin säästää luontoa. Rakennusmateriaalina olivat tiilet, jotka oli purettu vanhoista taloista. Joissakin tiilissä näkyy jopa keisarivallan aikainen vaakuna. Ikkunoiden yläpuolella on värikkäitä keramiikkalaattoja, kierrätettyjä nekin. Julkisivun monenkirjavat pulleat pylväät ovat koristeita, ne eivät tue mitään. Seisomalla pylvään vieressä, on kuin olisi puun alla, on Hundertwasser todennut.
Talossa on kolmetoista erilaista ja eri tasossa sijaitsevaa ikkunaa. Jokainen tietysti uusiokäytössä. Hunderwasser antoi asukkaille luvan maalata haluamallaan tavalla, vaikka pinkkivärillä, niin pitkälle, kuin käsi ikkunasta ulottuu. Jokaisella on oikeus omaan ikkunaan. Ani harva on rohjennut käyttää taiteilijan myöntämää vapautta hyväkseen.
Boheemeja vuokralaisia
Voisi kuvitella, että Hundertwasserin talossa olisi epämiellyttävä asua. Mutta ilmeisesti ei ole, sillä asukkaiden vaihtuvuus on pieni. Huoneistot ovat erittäin haluttuja. Boheemit vuokralaiset viihtyvät hyvin, ainoastaan uteliaat turistit ovat riesana.
Taloa vastapäätä on samaa tyylisuuntaa edustava ostospaikka, jossa on matkamuistomyymälöitä ja kahviloita vessoineen. Sisustus on erikoinen, mm. lattiat ovat käyriä. Sisätiloissa saakin hyvän käsityksen siitä, miltä tuntuisi asua Hundertwasserin suunnittelemassa asunnossa.
Lisää Hundertwasserin aikaansaannoksia voi käydä vilkaisemassa kivenheiton päässä sijaitsevassa KunstHaus Wienissä (Untere Weißgerberstrasse 13). Taiteilija suunnitteli mieltymystensä mukaan alun perin vanhaan huonekalutehtaaseen museotilat, jossa on muun muassa hänen oman tuotantonsa pysyvä näyttely.
Myös Wienin Spittelaun jätteenpolttolaitoksen julkisivu on Hundertwasserin ideoima. Sen korkea kultakimalteinen savupiippu näkyy kauas.
Värikäs elämä
Taiteilija syntyi Wienissä helmikuun 15. päivänä vuonna 1928. Silloin hänen nimensä oli Friedrich Stowasser, mutta niin häntä ei tunne juuri kukaan. Samoihin aikoihin Itävalta liitettiin natsi-Saksaan ja Friedrich perheineen sai olla peloissaan, olivathan he juutalaisia.
Sodan jälkeen Hundertwasser opiskeli Wienin taideakatemiassa, samassa paikassa, johon Adolf Hitleriä ei koskaan hyväksytty. Tosin ei Hundertwasserkaan koskaan valmistunut arvostetusta opinahjosta. Hänestä tuli kuitenkin tunnettu taiteilija. Hän kierteli maailmalla kummajaisena kertomassa ekologisen asumisen ilosanomaa. Hundertwasser sai paljon toimeksiantoja. Mestarin kädenjälki näkyy ympäri maailmaa jätteenpolttolaitoksesta moottoritieravintolaan.
Uudesta Seelannista tuli hänen toinen kotimaansa ja siellä hän myös vuonna 2000 kuoli. Hän halusi tulla haudatuksi ilman arkkua, 60 senttimetriä maan alle ja vain liinaan käärittynä. Haudan päälle tuli istuttaa puu, jotta hänen elämänsä tulisi jatkumaan kyseisessä puussa.
Lisätietoa
