TPS 100 vuotta. TPS:n jääkiekkojoukkueen huoltajista Aki Berg ja Tero Hyökki hyörivät mielellään kotiotteluiden aikana vaihtoaitiossa. Kolmatta ja kokeneempaa Matti Aarniota ei näy. Todellinen mustavalkoinen seuraikoni viihtyy pukukopin puolella. Koppi pitää olla kunnossa, kun pelaajat palaavat sinne erätauolla.
Koppi onkin ollut vuosikymmenien ajan kunnossa. Aarnio aloitti huoltohommat jo 40 vuotta sitten.
– Pelasin aikoinaan lätkää maalivahtina TPS:n A-junioreissa ja tovin Kiekko-67:ssa. Vuonna 1977 aloitin huoltajan työt Kiekko-67:ssa. 1990-luvulla toimin TPS:n A-junioreiden huoltajana, kunnes vuonna 1999 siirryin päätoimiseksi TPS:n edustusjoukkueen huoltajaksi, kertoo Aarnio.
Kulissien takana huoltohommia paiskovat puurtajat eivät juurikaan tee itsestään numeroa. Yli 600 NHL-peliä pelannut Berg on huoltajana tietysti erikoisuus. Tero on itsestäänselvyys, olihan hänen isänsä Reijo Hyökki vuosikymmenet mukana eri joukkueiden huoltotehtävissä. ”Mälli” Aarnion uran pituus on poikkeuksellinen. Hän oli mukana jo silloin, kun Berg oli yksi joukkueen pelaajista.
Turkuhallin seinille ikuistetuissa eri aikakausien joukkuevalokuvissa pelaajat ja valmentajat vaihtuvat. Yksi on ja pysyy. Huoltaja Aarnio hymyilee jokaisessa kuvassa. Monet huoltajat viihtyvätkin työssään vuosikausia. Kysymys on asenteesta. Sitä tarvitaan etenkin, kun työpäivät venyvät pitkiksi.
Yhä tullaan hallille ensimmäisenä ja lähdetään kotiin viimeisenä. On asioita, joita ei sovi jättää seuraavaan päivään.
– Normiaamuna tulen hallille jo heti seitsemän jälkeen, hyvissä ajoin ennen kuin pelaajat saapuvat. Kotona olen neljän jälkeen. Pelipäivinä päivät ovat pitkiä, oli koti- tai vieraspeli. Silloin pitää herätä vielä aikaisemmin. Onnen ottelua laitamme myös vierasjoukkueen pukukopin kuntoon. Sieltä löytyy sama kattaus juomineen kuin omastakin pukukopista. Jos on kotiottelu, pääsen kotiin pari tuntia ottelun päättymisen jälkeen. Vierasottelusta saavutaan yöllä hallille ja sen jälkeen pitää vielä hoitaa pyykinpesu ja kuivatukset.
Aarnion matkan varrelle on osunut useampi Suomen mestaruus. Huoltajat ovat osa joukkuetta. Myös he pääsevät osallisiksi mestaruushumusta, mutta toisaalta myös tappioiden synnyttämä katkera tunnelma on tullut vuosien aikana tutuksi. Huoltohommat ovat keskimäärin mukavampia, kun joukkueella kulkee. TPS:n muutamien vuosien takaiset rämpimiset sarjan pohjamudissa eivät olleet mukavaa aikaa joukkueen huoltajillekaan.
– Tämä työ on rankkaa ja silloin vaikeina vuosina oli vielä rankempaa sekä fyysisesti että henkisesti. Silloin oli jopa pelko siitä, jatkuuko tämä touhu ylipäätään, säilyykö työpaikka.
Lätkänpelaajan työvälineet pitää olla kunnossa, mailat valmiina ja luistimet teroitettuna. Jälkimmäinen onkin taitolaji. Ketä tahansa ei voi päästää teroituskoneen ääreen. Jokaisella pelaajalla on omat mieltymyksensä. Toinen haluaa syvemmän uran, toinen tasaisen teroitusjäljen. Huoltajan tulee muistaa kunkin pelaajan mieltymykset.
Nykyään huoltajan tehtäviin kuuluu paljon myös toimistotyötä, tietokoneen ääressä istumista.
– Maila- ja varustetilaukset tehdään nykyään tietokoneen avulla. Mailat ovat kalliita ja niiden toimitusaika on neljä viikkoa. Isoa varastoa ei voi pitää. Siksi tulee olla kokoa ajan tasalla, mitä tarvitaan. Tärkeintä tässä työssä on ennakoiminen.
Moni valmentaja Aarnion tavoin on viihtynyt pitkään huoltotehtävissä.
– Ei tätä työtä pystyisi tekemään, jos ei tästä ja jääkiekosta tykkäisi. Pitää olla sosiaalinen, jotta tulee kaikkien kanssa toimeen. Välillä huoltajankin täytyy osata olla hyvä kuuntelija. Tässä työssä tuntee itsensäkin nuoreksi, kun saa tehdä töitä fiksujen nuorten kanssa. Nykyiset nuoret pelaajat ovat omatoimisempiakin kuin aikaisemmin.
Ikä on ikinuorelle Aarniolle vain numeroita. Huoltajan työt jatkuvat jatkossakin.
– Jos kunto pysyy hyvänä, niin kyllä minä jatkan vielä muutaman vuoden.
Huoltajan tärkeimpiä tehtäviä on pitää pelaajien työkalut kunnossa. Huoltajan tulee olla kokoa ajan tasalla, mitä tarvitaan. Nykymailat ovat kalliita, joten suurta varastoa ei voi pitää.
