Ikitepsiläinen Kari Kauppila ja Turun Palloseura ry ovat paljon vartijoina

– TPS:n logo on eräs Suomen tunnetuimmista. Turun Palloseura ry:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on valvoa, että seuran historiallista logoa käytetään oikealla tavalla oikeassa paikassa. Jos tätä ei valvota, homma karkaa helposti käsistä, sen tietää kokemuksesta Turun Palloseura ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Kauppila.

TPS:n 100-vuotinen mustavalkoinen logo on kestänyt hyvin aikaa, mutta toisinaan on seurahistorian kuluessa nähty erilaisia logovariaatioita. On ollut aikoja, kun logon käyttöä ei ole valvottu.

Moni muistaa vielä hyvin, miten kiekkopuolella 1980-luvulla otettiin käyttöön useamman kauden ajaksi moderni ”kaukalologo”. Moni ikitepsiläinen ei tätä muutosta hyväksynyt. 1990-luvun alkuvuosina kiekkohuuman ollessa kiihkeimmillään pallologon ympärille ilmestyi kultalehväkoriste. Pramealle lisäkoristeelle oli katetta, sillä TPS voitti sen aikana useita Suomen mestaruuksia.

– Kultalehviä ei toistaiseksi käytetä, mutta lisäkoriste voidaan ottaa myöhemmin tarvittaessa käyttöön. Lehvät ovat HC TPS:n omistuksessa, mutta alkuperäisen TPS:n logon omistaa Turun Palloseura ry, joka myöntää logon käyttöoikeuden normaaliin urheilutoimintaan kaikille seuran jäsenyhdistyksille ja osakeyhtiöille (FC TPS Turku Oy, HC TPS Turku Oy) vuosittaista käyttömaksua vastaan.

Turun Palloseura ry:n pitää myös omalta osaltaan valistaa erityisesti osakeyhtiöitä TPS- logon käyttöohjeistuksessa. Iso periaate on se, että logoa ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman Turun Palloseura ry:n lupaa.

– Aika ajoin TPS-logo on ollut milloin missäkin tuotteessa ja tapahtumassa ohjeistuksen vastaisesti. Mutta ilokseni totean että, on ollut selvää positiivista kehitystä tämän asian suhteen. Logoasioista on tiedotettu ja sovittu kiitettävästi.

Turun Palloseura on perustettu vuonna 1922, 100 vuotta sitten. Aluksi oli vain yksi laji, jalkapallo. Myöhemmin uusina lajeina mukaan tulivat keilailu ja jääkiekko, viimeisimpänä salibandy. Myös käsipallo ja jääpallo ovat lajeina olleet mukana seuran historiassa. Toiminnan laajentuessa seuraorganisaatiota on muokattu vastaamaan aina sen hetkistä tilannetta varten.

Jäsenyhdistyksiä ovat nykyisin TPS juniorijääkiekko ry, TPS juniorijalkapallo ry, TPS Keilaajat ry, TPS Salibandy ry, Senioritepsiläiset ry, Tepsiläiset ry.

Lisäksi seurayhteisöön kuuluvat FC TPS Turku Oy, HC TPS Turku Oy ja Turun Palloseuran säätiö.

– Jokainen on oma itsenäinen toimija, joka tekee omat päätöksensä. Turun Palloseuran säätiö perustettiin 2011, samaan aikaan kun Ruissalon kiinteistö myytiin. Säätiö tukee taloudellisesti turkulaista ja Turun alueen jalkapalloa, jääkiekkoa ja salibandyä sekä muuta palloilu-urheilua erityisesti juniorit huomioiden. Säätiökin toimii täysin itsenäisesti.

Kauppila edustaa koko seuraa Turun Palloseura ry:n puheenjohtajana. Kyseessä on seuraorganisaation ylin porras, kattoyhdistys, sillä sen ”sateenvarjon” alle kuuluvat kaikki muut itsenäisesti toimivat TPS:n jäsenyhdistykset.

Koko organisaation ylimpänä oleva Turun Palloseura ry:n rooli ja sen merkitys on monelle ulkopuolisille hämärä, mutta sitä se on myös monelle seuratoimijalle.

– TPS:n logoon ja TPS-brändiin liittyvien arvojen ylläpitämisen lisäksi Turun Palloseura ry myöntää ansioituneille urheilijoille, jäsenille ja toimijoille kunnianosoituksia kiitoksena heidän saavutuksistaan ja arvokkaasta työstään koko TPS-yhteisön hyväksi. Seuran yhteisöllisyyden vaaliminen, etenkin 100-vuotisjuhlien lähestyessä, on eräs tärkeimpiä tehtäviämme.

Turun Palloseura ry:n hallitus muodostuu puheenjohtaja Kauppilan lisäksi useammasta jäsenestä.

– Jäsenyhdistyksillä on jokaisella yksi hallituspaikka. Lisäksi Turun Palloseura ry:ssä on noin 100 kutsuttua henkilöjäsentä, joille on varattu hallitukseen 1-3 paikkaa. Luottamustehtävä on määräaikainen. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi ja muut jäsenet vuodeksi kerrallaan.

Kari Kauppila on siis paljon vartijana. Tärkeään tehtävään ei voida valita ketä tahansa. Pitää tuntea hyvin seurahistoria. Kauppila ei olekaan valittu Turun Palloseura ry:n hallituksen puheenjohtajaksi sattumalta. Taustalla on hänen pitkäaikainen ura seurassa ensin juniorina sitten edustusjoukkueen kiekkoilijana ja myöhemmin juniorivalmentajana, valmennuspäällikkönä sekä taustavaikuttajana.

Nuoremmalle sukupolvelle Kauppila saattaa olla vieraampi. Varttuneempi sukupolvi muistaa ”Kiupon” 1970-luvun hienoista saavutuksista.

Mennäänkin ajassa taakse päin, kevääseen 1976, kun pelikello näytti Tampereen jäähallissa aikaa 59.39. TPS:n Seppo Repo teki ottelun voittomaalin Tapparaa vastaan. Suomen mestaruus tuli Turkuun 20 vuoden odottelun jälkeen. Ikimuistoista hetkeä edelsi poikkeuksellinen kahden kiekkoseuran toiminnan yhdistäminen.

Jääkiekon SM-liiga perustettiin keväällä 1975. Pääsarjassa pelasi kymmenen joukkuetta, joista pudotuspeleihin eteni vain neljä parasta. TuTo oli pudonnut pääsarjasta ja oli pahoissa talousongelmissa. Niinpä seuran parhaat pelaajat siirtyivät paikalliskilpailijaan. Saamillaan korvauksilla TuTo maksoi velkansa pois. Moni epäili yhdistymisen järkevyyttä, mutta joukkue voitti jo heti ensimmäisellä kaudellaan Suomen mestaruuden.

Olit voittamassa kaudella 1975-76 Suomen mestaruutta SM-liigan ensimmäisellä kaudella.

Mitä muistoja tuosta kaudesta on jäänyt mieleesi?

– Pelasin ennen mestaruusvuotta TPS:n ykkös- ja kakkosketjussa. Kun TuTo:sta tuli kovia vahvistuksia, putosin nelosketjuun. Olin kolmastoista hyökkääjä ja sain kauden aikana vähän peliaikaa. Pääsin kuitenkin mukaan viimeiseen peliin nelosketjun laituriksi, kun Bengt Wilenius sairastui. Sain mestaruusmitalin Tampereella kaulaani. Mieleeni jäivät erityisesti hienot pelikaverit.

Siirryit mestaruusvuoden jälkeen Forssan Palloseuraan. Siellä kiekkourasi lähti mukavasti nousuun.

Mikä syy oli seurasiirtosi taustalla?

– Opiskelin Forssassa rakennusmestariksi. TPS:n valmentaja Raimo Määttänen houkutteli jäämään Turkuun, mutta onneksi lähdin, sillä FoPS:n silloinen valmentaja Alpo Suhonen on ollut minun urani paras valmentaja. Hän antoi minulle paljon vastuuta ja vapautta. Ensimmäisenä kautena Forssassa pelasin liigaa, mutta toinen kausi meni divarissa, sillä putosimme sarjaporrasta alemmaksi.

Kauppila palasi kahden Forssa-kauden jälkeen takaisin Turkuun.

Saitko työasiat järjesteltyä sujuvasti?

– Kun valmistuin rakennusmestariksi, tulin Turkuun. TPS:n toimitusjohtaja Johan Hollsten järjesti minulle työpaikan kaupungilta. Olin kunnossapitomestari yhdessä Kari Hörkön, Teuvo Andelminin ja Martti Haritun kanssa. Se oli sitä aikaa, kun Tepsin pelaajat olivat töissä katurakennusosastolla, TuTon vesilaitoksella ja palokunnassa olivat molempien seurojen pelaajat. Ruokatunneilla pääsimme harjoittelemaan Kupittaalle ja varsinainen ruokatunti taidettiin pitää työaikana.

Kiekkouran loppupuolella Kauppila pelasi kauden ajan Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla yhdessä monivuotisen pelikaverinsa Hörkön kanssa. Joukkue oli Bofors IK.

– Ruotsiin kausi meni hyvin ja paikallinen kielikin tarttui. Olisin voinut jatkaa siellä, mutta kun poikamme Kalle syntyi kesäkuussa-82 niin päätimme palata takaisin Suomeen.

Kauppilan kiekkoura jatkui vielä osan kautta tutussa paikassa, Forssassa. Tästä ajasta tulikin ikimuistoinen. Joukkueensa kippari Kauppila kirjautti isoimmat lehtiotsikot kuin koskaan aiemmin. Kaukalossa sattui ja tapahtui.

– Ottelussa Jypiä vastaan pelaajien kesken oli hanskaamista. Mailani osui vahingossa tuomari Seppo Mäkelän otsaan. Se tulkittiin tahallisena tekona. En ikipäivänä vetänyt tuomaria tahallani. Ei kukaan pelaaja sellaista tee. Mäkelä oli kuitenkin siihen aikaan herkästi ”kädet lanteilla” oleva iso persoona ja sain vuoden pelikiellon.

Kauppilan pelikieltoa olisi todennäköisesti lyhennetty, mutta hän päätti lopettaa kiekkoilijan uransa.

– Puoli vuotta meni ilman jääkiekkoa, kunnes lähdin TPS:n junioreiden valmentajaksi ja valmensinkin seuraavat kaksikymmentä vuotta. Suoritin myös ammattivalmentajatutkinnon, mutta en koskaan lähtenyt ammattivalmentajaksi. Valmennuspäällikön tehtävää tein päätoimisena Tarvasjoen Urheilijoissa 2000-luvun alussa. Se oli hienoa aikaa. Kuusi vuotta olin Suomen Jääkiekkoliiton aluekouluttajana. Seitsemän vuotta olin ikäkausimaajoukkueitten joukkuejohtajana. Urani aikana tutuiksi tulivat myös Naantalin VG-62 ja Salo Hockey Team, joissa toimin myös valmennuspäällikkönä.

Nykyisin seniori Kauppila on ollut kiireinen valmistautuessaan Turun Palloseura ry:n puheenjohtajana seuran 100-vuotisjulhliin.

– Turun Palloseura ry on lähimpänä alkuperäisyyttä. Tarkasti ottaen se täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden valmistelut ovat jo pitkällä ja niitä tehdään yhdessä koko seurayhteisön kanssa. Tavoitteena on viettää hieno yhteinen juhlavuosi, niin että jokainen tuntee seuran omakseen. Itse henkilökohtaisesti toivoisin, että jokainen seuran urheilija ja toimitsija pelaisi oman 100-vuotisottelunsa, eli vuonna 1922 jokainen TPS-joukkue nimeäisi yhden ottelun juhlaotteluksi.

Tammikuussa 2020 liigajoukkueen nykyinen “mailapoika” Ville Vahalahti vaihtoi haalarit juhlapukuun ja sai olla TPS-Lukko -ottelun arvovieras. Turkuhallin yleisö ja TPS:n seuraorganisaatio tarjosi Vahalahdelle ikimuistoisen illan. Kari Kauppila oli itseoikeutettuna paikalla onnittelemassa TPS:n puolesta.
Joukkueen kapteeni Seppo Lindström ja kauden 1975-76:n mestaruuspokaali. Kari Kauppila on kuvassa toinen vasemmalta.

ETUSIVU