– Täältä kaikki lähti, ja tänne tämä päättyy.
Lokakuussa 2015 koettiin Kupittaalla tunnelmallinen hetki: FC Interin seuraikoni Magnus Bahne lopetti pitkän jalkapallouransa. Veikkausliigaottelu SJK:ta vastaan oli ”Mankun” ansiokkaan uran viimeinen kotiottelu. Ura alkoi FC Interissä ja päättyi samassa seurassa.
– Pitkä matka on ollut aina KaaPon junioreista alkaen. Kiitollinen olen monelle. Nyt on hyvä hetki lopettaa. Nyt papparainen väistyy ja nuoret saavat tulla tilalle, totesi Bahne jäähyväisottelunsa jälkeen.
Kun haastattelijat odottivat päivänsankaria lehdistöhuoneessa, jakoi Bahne vielä kaikessa rauhassa nimikirjoituksia pikkupojille. Mediaväki sai tovin odottaa, sillä Mankulla on aina ollut aikaa faneilleen.
Bahne nousi FC Interin edustusjoukkueeseen 19-vuotiaana.
– Magnus oli kentällä positiivisella tavalla sekopää, mutta kentän ulkopuolella kaikkien kaveri. Bahnen noustessa FC Interin Veikkausliigajoukkueeseen, siellä oli silloin kovanluokan pelimiehiä. Magnus ei kuitenkaan pyydellyt anteeksi, vaan otti komennon ja neuvoi pelaajia. Hän lunasti paikkansa edustusjoukkueessa lahjakkuudellaan ja rohkeudellaan, muistelee Bahnen lapsuudenystävä ja juniorivuosien pelikaveri Rainer Wiljanen.
Tuomas Paananen, Wiljasen kolme vuotta nuorempi serkku, on ollut FC Interin kannattaja jo pikkunassikasta alkaen. Hän muistaa hyvin nuoren kaarinalaisen lahjakkuuden.
– Bahne kehittyi maalivahtina B-juniori-ikäisenä. Hän oli ennen sitä pienikokoinen, mutta otti pituuspyrähdyksen. Magnus pelasi nuorena paljon myös kentällä. Muistan, kun hän kävi paljon vapaa-ajalla potkimassa palloa. Sieltä tuli se potkutekniikka, mikä teki hänestä poikkeuksellisen molempijalkaisen maalivahdin Veikkausliigaan.
Paananen on samaa mieltä serkkunsa kanssa siitä, miksi Bahne otti nopeasti paikkansa FC Interin edustusjoukkueessa.
– Mankulla oli luonnetta. Hän antoi suoraa palautetta omilleen, vastustajalle ja tuomareillekin. Bahne oli kentällä räiskyvä persoona, joka ohjasi peliä jo nuorena. Hän on aina uskaltanut käyttää ääntään.
Bahnen jalkapalloura alkoi nappulaikäisenä Kaarinan Koriston kyläjoukkueessa. Sieltä matka eteni Kaarinan Poikien juniorijoukkueisiin. Menestystäkin tuli, sillä KaaPo voitti B-junioreiden SM-pronssia. Magnus olisi voinut jatkaa KaaPon SM-sarjajoukkueessa, mutta uudeksi seuraksi valikoitui FC Inter.
– Stefan Håkansin poika Patrik oli minun koulukavereitani. Siirryin hänen joukkueeseen. Luotin siihen, että Interin divarissa pelannut B-juniorijoukkue nousee SM-sarjaan. Ja niin siinä kävikin. Siirtymistä ei ole tarvinnut katua, koska urani jatkui Interin edustukseen asti, kertoo Bahne.
Nuorella Bahnella oli Turussa tärkeä esikuva.
– Dan-Ola Eckerman teki minuun suuren vaikutuksen pikkupoikana. Myös itselleni on aina ollut tärkeää olla lähellä kannattajia sekä pieniä futarin alkuja. Ja nimenomaan olla läsnä. Kaikella tällä on mielestäni aina ollut suuri vaikutus ja tarkoitus.
Bahnen pelit kulkivat 2000-luvun alkuvuosina FC Interissä siihen malliin, että silloin vahvistui ajatus siirtyä ulkomaille pelaamaan. Bahne oli jo käynyt muutamaan kertaan testeissä muun muassa Englannissa, mutta tuloksetta.
– Siirto ulkomaille oli pitkäaikainen unelmani. Olin jo päässyt näyttämään taitojani Suomen maajoukkueessa, jota valmensi Roy Hodson. Hän oli ollut aikoinaan Halmstads BK:n valmentaja. Hän oli suositellut minua ja agenttini avustuksella kävin kesällä 2006 siellä testeissä. Ruotsista tultiin myös Turkuun seuraamaan peliäni. He olivat kiinnostuneita saamaan minut heti Halmstadiin. Koska kausi oli myös Suomessa kesken ja Inter oli vaikeuksissa sarjapaikan säilyttämisen kanssa, lähtö Ruotsiin onnistui vasta kauden jälkeen.
Allsvenskanin eli Ruotsin pääsarjan Halmstads BK on tunnettu kasvattajaseura. Moni seuran pelaaja on edennyt sieltä suurseuroihin. Bahnen ura lähti erinomaisesti käyntiin. Joukkue johti pitkään sarjaa, mikä oli pienelle seuralle harvinaista.
– Sain henkilökohtaisesti kokea, miten ulkomaalaiseen pelaajaan kohdistuu isommat paineet ja suuremmat odotukset. Valitettavasti kesken kauden ihan vaarattomassa tilanteessa hajotin polveni. Olin yhdeksän kuukautta pois. Siitä huolimatta valmentajat valitsivat minut Allsveskanin parhaaksi maalivahdiksi.
Kolmen Halmstad-vuoden jälkeen seura tarjosi Bahnelle kahden vuoden jatkosopimusta. 30-vuotias Magnuksen tavoite oli kuitenkin päästä toiseen maahan pelaamaan pääsarjatasolle.
– Otin riskin ja odotin kärsivällisesti, löytyisikö jotain uutta. Siirto Turkuun ei ollut siinä vaiheessa mielessäni. Aikaa kului, eikä varteenotettavia vaihtoehtoja ilmaantunut, niin ”päädyin” Assyriskaan. Seura todellakin halusi panostaa nousuun, ja yksi esimerkki oli juuri Rikard Norlingin palkkaaminen valmentajaksi. Myös oma sopimukseni oli sen verran hyvä, että siinä kohtaa siihen oli helppo tarttua.
Elämä levottomassa Södertäljessä erosi huomattavasti idyllisestä Halmstadista. Keskellä kesää tapahtui episodi, joka vaikutti Bahnen jatkosuunnitelmiin. Kyse oli alamaailman mafiamaisesta välienselvittelystä.
– Pelikaverini ja hänen veljensä, joka oli seuran toiminnassa mukana, ammuttiin. Kyse ei ollut vahingosta, vaan teot oli tehty kostona teloitustyylisesti. Hyvään ystävään kohdistunut teko jätti aikamoisen jäljen koko joukkueeseen ja minuun.
Södertälje jäi taakse, kun Bahne perheineen muutti takaisin turvalliseen Turkuun.
– Inter teki kanssani aluksi vain vuoden sopimuksen, mutta se aina uusittiin. Itse ajattelin, että olisin vielä lähtenyt ulkomaille.
Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Bahne pelasi Turussa kauden 2015 loppuun.
Bahnen viimeisellä Inter-kaudella koettiin turkulaisittain melkoinen erikoisuus, kun Jukka Lehtovaara siirtyi paikalliskilpailijasta FC Interiin. Kohu oli melkoinen. TPS oli pudonnut Veikkausliigasta ja Lehtovaara halusi pelata vielä korkeimmalla sarjatasolla. Kaksi valtakunnan eliittiin kuulunutta maalivahtia samassa seurassa ihmetytti aluksi myös Bahnea.
– Ensimmäinen reaktioni, olin yllättynyt. Ja oli tietysti pettymys, kun kausi alkoi ja Jukka aloitti maalissa. Hän kuitenkin loukkaantui ja minä jatkoin. Keskenään olimme kuitenkin kavereita. Olemme aina kunnioittaneet toisiamme.
Kun Bahnen ura päättyi syksyllä 2015, hän oli 36-vuotias.
– Olisin ehkä voinut jatkaa. Sopimukseni oli päättymässä ja seura ilmoitti kovin myöhään kiinnostuksesta jatkosopimukseen. Ajatus lopettamisesta alkoi syntyä jo kauden aikana. Oli pikkuvammojakin, ja huomasin, miten palautuminen kesti pidempään. Rahalliset korvaukset ovat Suomessa niin pieniä, että sekään ei vaikuttanut lopettamispäätökseeni.
Bahnen päätöstä helpotti uuden työpaikan saaminen.
– Laitoin työhakemuksen sisään jo kauden aikana. Se hyväksyttiin. Uusi työ alkoi heti, kun jalkapallourani päättyi. Siirtyminen työelämään tapahtui niin nopeasti, että en ehtinyt kaipaamaan edes pukukoppielämää.
Keväällä 2016 Bahne sai yllättävän puhelinsoiton. Tuttu valmentaja Jan Andersson soitti.
– Andersson oli silloin IFK Norrköpingin valmentaja. Heillä oli maalivahti loukkaantunut. Andersson kysyi minulta kiinnostusta tulla loppukaudeksi Ruotsiin. Ajatus oli houkutteleva, mutta se kariutui siirtoon liittyvien teknisten ongelmien takia.
Jalkapallo ei ole kokonaan kadonnut Bahnen arjesta. Päinvastoin. Maalivahtilegendalla on tulevaisuuden suunnitelmia. Maalivahtien valmentaminen kiinnostaa.
– Valmennan ÅIFK:n vanhimpia maalivahteja edustuksesta B-junioreihin kerran viikossa. Koen, että minulla on paljon tietotaitoa jaettavaksi maalivahdeille. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
