TPS 100 vuotta – Isä Kiprusoff on ylpeä poikiensa saavutuksista

TPS 100 vuotta. ”Ei tarvinnut tuputtaa, enemmänkin piti hakea välillä syömään. Usein äiti huusi parvekkeelta poikia kotiin. Pelit päättyivät vasta, kun kentän valot sammutettiin”. Näin kuvaa isä Jarmo Kiprusoff poikiensa intoa jääkiekon pelaamiseen. Isoveli Marko ja pikkuveli Miikka olivat vielä silloin alakouluikäisiä.

Isällä, entisellä kiekonpelaajalla, on ollut tietysti iso merkitys jälkikasvun urheiluinnostuksen syntymiseen, mutta Markon ja Miikan lapsuusajan kasvuympäristö, Nättinummi, oli vahvasti vaikuttamassa poikien tulevaisuuteen, kasvamiseen urheilijaelämään.

– Nättinummessa kaikki lapset pelasivat silloin jalkapalloa ja jääkiekkoa. Urheileva kaveripiiri oli valmiina. Harrastus lähti poikien omasta halusta. Väkisin ei tarvinnut patistaa jälkikasvua pelaamaan, muistelee Jarmo Kiprusoff.

1980-luku oli aikaa jolloin pihapelit olivat vielä suosittuja. Näissä peleissä syntyi se innostus, joka johti poikkeuksellisen monen pelaajan kehitykseen kohti maailmantähdeksi. Kun Kiprusoffien poikien pelikavereina olivat Saku ja Mikko Koivu, Petteri Nummelin ja Antti Virtanen, oli pelaamisen nautinto taattu.

Pikkupoikien luistelutaidot omaksuttiin ensimmäiseksi Nättinummen santaplaanille talven ajaksi jäädytetyllä kentällä. Jäädyttämisestä ja kentän kunnostamisesta oli iso vastuu asuinalueen vapaaehtoisilla vanhemmilla. Jukka Koivu, Timo Nummelin ja Jarmo Kiprusoff olivat tuttu näky pitkän jäähdytysletkun päässä. Isät jäädyttivät ja kolasivat peliareenaa lukemattomia kertoja jääkiekosta innostuneiden poikiensa iloksi.

– Pojat tekivät innolla paljon töitä. Saman päivän aikana saattoi olla jalkapallo- ja jääkiekkoharjoitukset. Väliajat pelattiin vielä omatoimisesti. Molemmat pojat harrastivat pitkään jalkapalloa. Muiden Nättinummen poikien tavoin Nappulaliiga on käyty läpi. Poikien jalkapallonharrastus kesti B-junnuihin asti, sitten oli pakko tehdä lajivalinta.

Isä Kiprusoffin oma peliura ei ollut yhtä loistokas kuin Markon ja Miikan. Leipurina elämäntyönsä tehneen Jarmon 1960-luvun kiekkoharrastukseen liittyy kuitenkin eräs mielenkiintoinen hetki. Hän oli yksi niistä, joka oli perustamassa Turkuun uutta jääkiekkoseuraa. Kiekko-67 syntyi tarpeeseen.

– Pelasin useita vuosia jalkapalloa ja jääkiekkoa ÅIFK:ssa aina juniori-iästä alkaen. Nousimme jääkiekossa toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, Suomisarjaan, mutta ÅIFK vetäytyi kuitenkin kokonaan pois jääkiekkotoiminnasta. Koska suurin osa pelaajista halusi jatkaa, perustimme oman seuran, Kiekko-67, ja lunastimme ÅIFK:n sarjapaikan.

Jarmon pelipaikka oli maalivahti, mutta se ei kuitenkaan ollut vaikuttamassa Miikan pelipaikkavalintaan.

– Miikka on neljä vuotta nuorempi kuin Marko, joten päästäkseen peleihin mukaan hänet laitettiin aina maaliin. Tosin Miikka tykkäsi heti alusta alkaen olla maalivahtina. Marko oli innokas rakentamaan peliä. Hänen luonteensa sopi hyvin puolustajaksi.

Loppu onkin sitten suomalaista kiekkohistoriaa. Tuskin isä ja äiti Kiprusoff aavistivat, kuinka komean ja pitkän peliuran molemmat Nättinummen jäiltä ponnistaneet pojat lopulta tekivätkään. Kiprusoffien pelimiesten meriittilista on hieno. Olympia- ja MM-kisamitaleita on kertynyt useita. Isoveli Marko on yksi vuoden 1995 maailmanmestareista. Pikkuveli Miikan suurimman meriitit tulivat NHL:stä, jossa hän nousi maalivahtina kulttimaineeseen. Molemmat veljet ovat myös voittaneet Suomen mestaruuden Turun Palloseuraa edustaen, Marko neljästi ja Miikka kahdesti. Kiprusoffin pojat ehtivät pelata myös tovin Kiekko-67:ssa, isänsä perustamassa seurassa.

Isä ja äiti kävivät usein katsomassa poikiensa pelejä Atlantin toisella puolella. Marko pelasi kahdesti NHL:ssä, mutta ei onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa.

– Marko on aina ollut oman tien kulkija, tehnyt omat päätöksensä. Hän ei suostunut pelaamaan kuin ykköskentässä. Miikka pelasi satoja NHL-otteluita ja hänet muun muassa palkittiin NHL:n parhaan maalivahdin palkinnolla ensimmäisenä suomalaisena maalivahtina.

Pelaajauransa jälkeen Marko toimi Miika Elomon apuna aluksi TPS:n A-junioreiden ja myöhemmin edustusjoukkueen valmennusryhmässä. Parivaljakon yhteistyö jatkui Tuton Mestis-joukkueen valmennuksessa. Sen jälkeen Marko nähtiin Paimion Hakan valmennustiimissä. Nyt Kipru on palanut sinne, missä lapsena tuli paljon vietettyä aikaansa. Impivaaran jäähallista on tullut kiekkolegenda nykyinen työpaikka. Liikuntapaikkahoitajana Kiprusoff pitää huolen, että nykysukupolvella on laadukas jää kiekkoharjoituksissa.

Ennen peliuransa lopettamista Markon edustamiensa seurojen luetteloon tuli mielenkiintoinen merkintä. Kiprusoff teki sopimuksen II divisioonassa pelaavan PaKa:n, Kuusamon Pallo-Karhujen, kanssa. Pölkky Oy, puunjalostusta harjoittava yritys, on ollut kuusamolaisen seuran tärkeä taloudellinen taustavaikuttaja.

– Turkulaiset kävivät pelaamassa ensin hyväntekeväisyysottelun Kuusamossa ja sen jälkeen Marko teki sopimuksen sinne.

PaKa:ssa on pelannut paljon muitakin turkulaisia nimipelaajia, kuten Kai Nurminen, Mikko Eloranta, Niko Mikkola, Kimmo Eronen ja Mikko Rautee.

Vaikka NHL-tähti Miikka oli isolla taloudellisella panoksella pelastamassa kasvattajaseuraansa taloudellisesta kurimuksesta, on hän isän mielestä varsin vähän mukana TPS:n toiminnassa. Vaikka jääkiekko kiinnostaa yhä molempia, on heillä myös eräs yhteinen harrastus.

– Miikalla on Kuusamossa metsästysmaja. Käymme siellä poikien kanssa metsästämässä, viimeksi syksyllä olimme hirvimetsällä.

Haka Hockey valmennuksesta löytyi vahvaa osaamista. Marko Kiprusoff ja Jari Saaristo vastasivat yhdessä valmennuksesta.

ETUSIVU