ETELÄ-POHJANMAA / ISOJOKI – Alle kaksi tuhatta asukasta ei ole paljoa. Silti Etelä-Pohjanmaan eteläisin kunta, vieläpä itsenäinen ja velaton, Isojoki tarjoaa kotimaan matkailijalle mielenkiintoisia kohteita. Vaikka ollaan hieman syrjässä ja kaukana pääteistä sekä kunnan asukaslukukin on viimeisen 40 vuoden aikana liki puoliintunut, niin kannattaa Isojoella pysähtyä.
Vaikka paikkakunnalla ei suuremmin pidetä ääntä eräästä Suomen kuuluisimmasta murhasta, on Kyllikki Saari ja hänen kohtalonsa yhä edelleen Isojoella vierailevan matkailijalla päällimmäisenä mielessä.
Mutta on muutakin tarjolla.
Isojoki – kokoaan suurempi matkailukunta, toteaa kunnan oma tunnuslause. Täällä luonto on lähellä. Lauhavuoren hienot maisemat tarjoavat hyvät mahdollisuudet retkeilystä tai esimerkiksi maastopyöräilystä innostuneelle matkailijalle monipuoliset maastot.
Me olemme ylpeästi Isojokisia, todetaan Isojoella, vieläpä isolla etukirjaimella korostettuna. Pikkukunnassa painotetaan yhteistyökykyä. Yksi osoitus siitä on kökkäporukalla eli talkoilla kunnostettu entisaikojen pappila. Isojoen kotiseututalo ja -museo sijaitsevat keskellä Isojoen kirkonkylää vanhassa pappilassa.
Idyllinen koivukuja johtaa pappilan pihalle. Tilan juuret ulottuvat 1700-luvulle asti. Portin ulkopuolelle on sijoitettu kaksi jyväaittaa. Nekin kunnostettuina, kuten koko alue rakennuksineen. Kaikesta näkee täälläkin, miten talkooporukan avulla halutaan pitää vanhoista rakennuksista huolta. Paikallista aktiivista toimintaa pyörittää vuonna 1954 perustettu Isojoki-Seura.
Pappilan päärakennuksen toinen pääty on valmistunut jo 1700-luvun puolenvälin jälkeen ja toinen pääty 1800-luvun alussa. Vintillä rakenteissa on nähtävänä kaksi erillistä talon päätyseinää. Ulkoapäin saumakohtaa ei huomaa. Paikallinen pappi kulki täältä kirkolle 1970-luvun alkuun asti, kunnes pappila myytiin Isojoen kunnalle.
Rakennus on ollut Isojoki-Seuran omistuksessa vuodesta 1981. Nykyisin rakennus toimii kunnostettuna kotiseututalona, Isojoki-Seuran ja kyläläisten kokoontumispaikkana. Kesäsunnuntaisin porukka kokoontuu kahvikupin ääreen turisemaan kunnan tapahtumista ja katselemaan muun muassa vanhoja valokuva-albumeja. Paljon on joukossa paluumuuttajiakin.
Vaikka varsinainen museo on piha-alueen toisessa rakennuksessa, punaisessa väentuvassa, on myös kotiseututalon sisälle tallennettu iso määrä paikallisia vanhoja esineitä. Kotiseututalon toinen pääty on asuinkäytössä.
Piha-alueen punainen väentupa on alun perin 1730-luvulta. Nykyinen ulkonäkö on valmistunut 1800-luvulla. Väentuvassa on pidetty muun muassa 1920-luvulta lähtien seurakunnan rippikoulua. Ennen uuden koulurakennuksen valmistumista pappilassa ja väentuvassa pidettiin keskikouluakin. Nyt väentuvan sisälle on rakennettu räsymattoineen tasokas ja informatiivinen museo.
ISOJOEN KOTISEUTUTALO JA -MUSEO
Osoite: Kristiinantie 18, Isojoki.
LUE MYÖS: Olympiavoittaja Arto Koiviston palkintokokoelma on kaikkien nähtävänä
LUE MYÖS: Kyllikki Saaren tapaus on ratkaisematta – nuoren tytön kuuluisa suohauta on yhä kauhujen paikka
