Ykkösen kärkikamppailu päättyy HIFK:n voittoon. Ottelun päätyttyä punapaitaiset pelaajat kerääntyvät porukalla kannattajaryhmänsä eteen juhlimaan. HIFK:n kannattajien Stadin Kingin ja oman joukkueen välillä vallitsee kiinteä yhteys.
– HIFK:n kannattajat jaksavat laulaa pelin alusta loppuun asti. Joukkueen pelit ovat olleet viime vuonna Veikkausliigassa ja nyt Ykkösessä erittäin viihdyttäviä. Etenkin Helsingin paikallisottelut, Stadin Derbyt, ovat olleet hienoja tapahtumia, kertoo turkulainen urheilutoimittaja Kimmo Muttilainen, joka on seurannut läheltä kotimaista jalkapalloa jo 25 vuoden ajalta.
Suomalaisia on tituleerattu maailman hiljaisimmaksi urheilukansaksi. Stadin Kingit tekee poikkeuksen. Kannattajaryhmää pidetään kotimaisen jalkapallon värikkäimpänä.
– HIFK:lla on pitkät perinteet jalkapallossa, mitä harva nykynuoremmista tietää. Seura teki uudestaan tuloaan huipulle 2000-luvun alussa. Kannattajia alkoi kerääntyä joukkueen ympärille, vaikka pelattiin vasta Nelosessa. Sarjanousujen myötä kannattajien määrä on lisääntynyt. Osa käy varmaan lätkämatseissa, mutta osa on pelkästään jalkapalloihmisiä.
Harvoin on nähty yhtä paljon poliisivoimia Tammisaaren illassa. Virkavalta kertoo näkyvällä olemassaolollaan, että mahdollisiin häiriöihin on varauduttu. Runsaslukuisen vierasjoukkueen kannattajat saavat seurata ottelua korkean teräsaidan takaa omassa karsinassaan. Leveäharteisimmat järjestysmiehet seuraavat tapahtumia näköetäisyydeltä.
Vaikka enemmistö kannattajista keskittyy Suomessakin rehtiin kannustamiseen, yksittäisten räyhääjien toilailut päätyvät nopeimmin lehtien otsikkoihin. On mediaseksikkäämpää kertoa tappeluista kuin tasapelin päättyneestä ottelusta.
Ilman faneja ei olisi urheiluakaan. Seuratasolla jokaisella Veikkausliigajoukkueella on omat kannattajaryhmänsä. Myös monilla alemman sarjatason jalkapallojoukkueilla on organisoitua kannatustoimintaa. Silti Suomessa aktiivinen kannatuskulttuuri on varsin nuorta. Ensimmäiset viralliset kannatusyhdistykset perustettiin vasta 1990-luvun lopulla.
Miten kannatuskulttuuri on muuttunut vuosien aikana?
– Muutos on selkeä. Toiminta on nykyään organisoidumpaa. Rehtiä oman joukkueen kannattamisessa on tapahtunut iso muutos. Nyt pukeudutaan suosikkijoukkueen väreihinkin. Ennen yksittäistä kannustavaa ihmistä pidettiin outona. Isosta maailmasta on otettu mallia. Toiminta ei ole päämäärätöntä meuhkaamista, vaan kannatuslauluineen suunniteltua.
Miten koet kannatuskulttuurin kehittymisen Turun alueella?
– Kannatustoiminta ei ole riippuvainen siitä, kuinka suuri on itse seura. Esimerkiksi Peimari United Sauvosta on kyläyhteisön oma juttu, vaikka pelataan alasarjoissa. Tepsillä ja Interilläkin on omat selvät kannattajaidentiteetit. Peruskannattajaryhmät ovat kuitenkin Turussa melko pieniä, vaikka paikallisotteluihin saapuu paljon kannattajia.
Miten mielestäsi kannatuskulttuuri auttaa joukkuetta?
– Yleisömäärä on suorassa suhteessa pelin tasoon ja sen intensiteettiin. Kun tunnelma on parempi, se saa myös pelaajan yrittämään enemmän. Suuremman yleisömäärän avulla saadaan paremmat resurssit. Sitä myöden saadaan mukaan enemmän yhteistyökumppaneita ja parempia pelaajia.
Olet asunut pitkään myös Ruotsissa ja nähnyt paikallista jalkapallokulttuuria. Ero suomalaiseen kannatuskulttuuriin on suuri. Mistä se mielestäsi johtuu?
– Ruotsin kielessä on sana ”club känsla”, rakkaus seuraa kohtaan. Tunneside omaan seuraan on todella merkityksellinen. Esimerkiksi AIK:n otteluissa on helposti parin tuhannen hengen kannattajaryhmä kentän päädyssä. Paikallisotteluissa on kova kilpailu siitä, kenellä on näyttävimmät tifot. Ruotsissa lapsetkin viedään otteluihin. Näin opitaan löytämään oma joukkue jo nuorena. Viikon kohokohta on, kun pääsee peliin.
Miten meillä voisi kehittää kannatuskulttuuria?
– Seuran yhteiskunnallista merkitystä voidaan lisätä. Seuran ei tarvitse olla pelkästään urheiluseura. Esimerkiksi Englannissa monet seurat järjestävät työttömille töitä. Ollaan mukana yhteiskunnallisissa tapahtumissa. Jotkut tekevät yhteistyötä seurakunnan kanssa. Yleisöpotentiaalia voi löytää useista eri kohteista, jotka tuovat merkitystä ihmisten arkeen.