ETELÄ-SAVO / MIKKELI – Venäläinen sotilassaapas suomalaisessa jalassa. Venäläinen sotilassaapas venäläisessä jalassa. Itsenäisen Suomen sotilaat ja saksalaiset 1940-luvulla. Siinä tiivistettynä Mikkelin vanhan kasarmin historia ja sen asukkaat. Kuluneet lattialaudat ja niiden koholle jääneet oksankohdat kertovat, kuka kulloinkin on pitänyt majaa Mikkelin kasarmin puurakennuksissa.
Kasarmialueen rakennukset valmistuivat Venäjän vallan aikana, kun vuonna 1878 säädetyn asevelvollisuuslain mukaan Suomeen perustettiin kahdeksan tarkka-ampujapataljoonaan. Yksi niistä sijoitettiin Mikkeliin. Itsenäistymisen jälkeen kasarmit tulivat Suomen armeijan käyttöön.
Kasarmialue oli puolustusvoimien käytössä 1960-luvulle asti. Alkuperäiset empiretyyliset kasarmirakennukset ovat suurimmaksi osaksi säilyneet. Nyt kahdessa niissä sijaitsee Jalkaväkimuseo. Mikä onkaan hienompi paikka museolle, kuin armeijan käytössä olleet alkuperäiset tilat. Historiallinen kasarmialue on jo sellaisenaan nähtävyys.
Kolmen sodan Mikkeli on sotahistoriasta kiinnostuneelle runsaudensarvi. Pelkästään Jalkaväkimuseossa saa aikaa vierähtämään muutaman tunnin. Museo on täynnä yksityiskohtia liittyen jalkaväen historiaan.
Päärakennuksen pysyväisnäyttelyssä esitellään kattavasti itsenäisen Suomen armeijan syntyminen aina jääkäriliikkeestä alkaen. Museon eri osastot kertovat kansalaissodan, talvi- ja jatkosodan tapahtumat seikkaperäisesti. Taitavasti tehtyjen pienoismallien avulla voi seurata, miten Tuuloksen tai Ihantalan taistelut etenivät.
Museon eräs tärkeimmistä huoneista on Ritarisali, jonka seinälle on ikuistettu kaikki jalkaväessä palvelleiden Mannerheim-ristin saaneet sotilaat. Enemmistö kunniamerkin saaneista oli eturintamassa taistelleita jalkaväen sotilaita. Nähtävänä on myös kaikki jalkaväen kenraalit.
Päärakennusta vastapäätä toisessa puukasarmissa on vaihtuvia näyttelyitä.
JALKAVÄKIMUSEO
Osoite: Jääkärinkatu 6-8, Mikkeli.
