SATAKUNTA / JÄMIJÄRVI – Jämin pienen ilmailuperinnehuoneen tilasta ison osan vie hienosti tehty maastomalli alueesta ja rakennuksista vuosikymmenien takaa. Paljon on tapahtunut muutoksia vuosien aikana. Jämistä on tullut eräs Suomen suosituimmista purjelentokeskuksista. Siitä on tullut samalla aktiiviliikkujien suosittu kohde. Maasto sopii hyvin retkeilyyn ja hiihtoon. Kesällä voi sivakoida hiihtotunnelissa.
Museoon on tallennettu purjelennon alkeiskone Harakka II. 1990-luvulla valmistunut näköiskopio on oleellinen osa Jämijärven lentokentän historiaa. Harakka II oli Suomen ensimmäisiä purjelennon alkeiskoneita. Puurakenteista ja kangaspäällysteistä Harakkaa singottiin ilmaan kumiköysien avulla. Lentojen kesto laskettiin vain sekunneissa.
Harakkaa käytettiin purjelentäjien alkeisopetuksessa aina 1950-luvulle saakka. Sen jälkeen koulutuksessa siirryttiin kokonaan kaksipaikkaisiin konetyyppeihin.
Jämin lentokenttä on perustettu vuonna 1935. Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun sopivan purjelentokentän perustamista varten. Jämin kumpuileva harjumaisema katsottiin parhaimmaksi. Nyt alueella on kaksi erillistä vajaan kilometrin pituista kiitorataa. Toiminta on erittäin vilkasta. Jämiä pitävät kotikenttänään Tampereen kevytilmailukerho, Tampereen laskuvarjokerho, Jämin riippuliitäjät ja Pohjois-Satakunnan Ilmailukerho.
Alkuaikojen purjelentäjäkoulutus oli varsin sotilaallista. Mallia otettiin Saksasta. Jämillä piti järjestää vuoden 1940 Helsingin olympialaisten purjelentokilpailut. Sota keskeytti suunnitelmat. Vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa purjelento ei ollut enää virallinen kilpailulaji.
Lentonäytökset olivat suosittuja tapahtumia. Museon valokuvat kertovat, miten vuonna 1936 Jämille on saapunut marsalkka Mannerheim. Yleisöä oli paikalla noin 15 000 henkeä, huolimatta, että siihen aikaan kulkuyhteydet Jämille olivat huonot.
JÄMIN ILMAILUPERINNEMUSEO
Osoite: Sormelantie 77, Jämijärvi.
