POHJOIS-KARJALA / JOENSUU – Marjala on Joensuun kaupunginosa, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta Höytiäisen kanavan länsirannalla. Tämä on alue, jonne talvisodan jälkeen rakennettiin linnoitusrakenteita. Ne olivat osa 1 200 kilometrin mittaista Salpalinjaa.
Marjalassa, kuten ei muuallakaan Salpalinjan alueella, ei käyty taisteluita. Linnoitusjärjestelmät jäivät vuosikymmenien ajaksi maastoon jälkipolvien ihmeteltäväksi. Myöhemmin monin paikoin eri puolilla Suomea sodanajan linnoituksia on kunnostettu matkailunähtävyydeksi. Näin on tehty myös Joensuun Marjalassa. Kunnostustyö tehtiin Joensuun kaupungin ja Puolustusvoimien yhteistyönä 1990-luvun alkuvuosina.
Salpalinja, toiselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen Suomen itäiseen osaan Virolahdelta aina Jäämerelle asti rakennettu puolustuslinja. Sen rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin käskystä. Salpalinjaa pidetään Suomen kaikkien aikojen suurimpana rakennustyömaana, jossa työskenteli kymmeniä tuhansia miehiä ja muonituksesta huolehtineita lottia.
Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, se todennäköisesti vähensi Neuvostoliiton intoa lähteä koko Suomen miehittämisyritykseen.
Marjalassa linnoitustyöt aloitettiin elokuussa 1940 rakentamalla ensin työmiehille ruokailuparakit. Tavoitteena oli rakentaa kolme teräsbetonikorsua, joista kaksi saatiin valmiiksi kolmannen jäädessä kesken. Teräsbetonikorsut suunniteltiin majoittamaan 20 miestä. Jatkosodan aikana kahden teräsbetonibunkkereiden lisäksi alueelle tuli tiheä taistelu- ja yhteyshautaverkosto konekivääripesäkkeineen sekä panssarikiviestelinjoja ja piikkilankaesteitä.
Linnoitusalueen kunnostustöiden yhteydessä teräsbetonibunkkerit kunnostettiin näyttelytoimintaa varten. Ne varustettiin lämmityksellä ja valaistuksella. Sisätiloissa on Salpalinjan historiaa sekä Marjalan linnoitustyömaata esittelevät näyttelyt.
Bunkkereiden ohella myös muu linnoitusalue kunnostettiin. Linnoitusrakenteiden ohella museon alueella on esillä 45 mm:n panssarintorjuntatykki, kaksi 90 mm:n kevyttä kenttäkanuuna, piikkilankaesteitä sekä neljä erityyppistä tähystys- ja konekiväärikupua. Museoalue on nimetty Veteraanipuistoksi. Näin halutaan kunnioittaa sotaveteraanien ja Salpalinjan rakentajien tekemää maanpuolustustyötä.
Museo on avoinna kesäaikaan ja sinne on vapaa pääsy. Muuna aikanakin alueella voi liikkua vapaasti, mutta bunkkerit ovat suljettuja. Museon ylläpidosta vastaa Pohjois-Karjalan museo.
BUNKKERIMUSEO
Osoite: Virrantaus 7, Joensuu.
LUE MYÖS: Mukulakatu on takuuvarmaa viihdettä perheen pienimmille
