UUSIMAA / SAMMATTI – Johannes Lohilampi (1866-1938) ei ollut kuka tahansa maanviljelijä. Tilanhoidon ohella hän ehti olla monessa mukana. Hän oli päättämässä Sammatin kunnan asioista, osallistui osuusmeijerin ja puhelinosuuskunnan toimintaan sekä oli perustamassa Sammattiin osuuskassaa. Ehtipä hän hoitaa meklarinkin hommia. Syystäkin Lohilampea on tituleerattu taitavaksi talousmieheksi ja merkittäväksi kulttuurivaikuttajaksi.
Lohilampi ehti kerätä elämänsä aikana laajan kokoelman talonpoikaisesineistöä. Yhdessä Kaarlo Vanamon kanssa hän perusti museon 1911. Johanneksen kuoltua Lohilammen perikunta myi museon Sammatin kunnalle. Ehtona kuitenkin oli museosta huolehtiminen. Kuntatalouden ahdingossa se ei aina ollut kovin yksinkertaista. Vapaaehtoistyön merkitys on ollut täälläkin korvaamaton.
Lohilampi oli tilan viimeinen isäntä. Entisen rusthollitilan historia ulottuu kauas taaksepäin 1500-luvulle. Tila oli vuosisatojen ajan saman suvun hallussa, isännät vain vaihtuivat. Kaksikerroksinen päärakennus on ollut samalla paikalla jo 1700-luvun lopulla.
Lohilampi oli vauras maatila. Päätalon ensimmäisessä kerroksessa on suuri tupa, isännän makuuhuone ja emännän oma huone. Talon sivistyneestä ilmapiiristä kertoo alimmaisen kerroksen päätyhuoneiston kirjasto.
Yläkerrassa ovat sali, kirkkohuone, kiertokoululuokka ja makuuhuoneet vieraita varten. Talonpoikaisesineiden lisäksi esillä on useita Sammatin suurmiehelle, Elias Lönnrotille, kuuluneita esineitä. Yksi huone on sisustettu kouluaiheisilla esineillä.
Lohilammen pihapiiriin kuuluu ulkorakennusrivistö – syytinkiasunto, luhtiaitta, tallirakennus ja ajokaluvaja. Tilan vanhaa kivinavettaa on käytetty vaihtuvien näyttelyiden tilana.
JOHANNES LOHILAMMEN MUSEO
Osoite: Peririnnantie 2, Sammatti (Lohja).
LUE MYÖS: Lammintalosta tuli Elias Lönnrotin kuolinpaikka
LUE MYÖS: Elias Lönnrotin syntymäkoti Paikkarin torppa on eräs Suomen merkittävimmistä nähtävyyksistä
