Juhamatti Aaltonen, Ilari Filppula, Antti Niemi, Sami Lepistö, Karri Rämö, Atte Engren, Ilkka Heikkinen…ja siinä vain osa kauden alussa työttömäksi jääneistä kotimaisista jääkiekkoilijoista. Heitä on kymmenittäin. Osalla toki huippuvuodet ovat jo ohitse ja parasta ennen päiväys on mennyt.
Listalta Aaltonen pääsi uudestaan otsikoihin onnistuessaan löytämään uuden työpaikan Oulusta.
Sen sijaan nimet Rasmus Hämäläinen, Joona Jääskeläinen, Kalle Valtola, Jyri Marttinen, Lassi Raitanen, Erik Embrich, Karolus Kaarlehto tai Janne Tavi ovat vähemmän median otsikoissa nähtyjä kotimaisia pelaajia. Silti hekin kärsivät koronakurimuksesta ja suljetun Liigan seurauksista. Yhteistä näille ”kakkoskorin” pelaajille on myös se, että pelipaikkaa on haettu muualta kuin Suomesta.
Kyse on pelaajista, jotka ovat taidoiltaan Liigan ja Mestiksen välimaastossa ja samalla väliinputoajia. Heillä suuntana on ollut Keski- ja Itä-Eurooppa. Kymmenittäin Mestis-pelaajia on siirtynyt ulkomaiden kiekkosarjoihin ja liigapelaajista muun muassa Mikko Nuutinen. Ilmiö on perin tuttu turkulaiselle pitkänlinjan kiekkovaikuttaja Elmo Aittolalle. Eikä ihme, sillä hän on ollut vahvasti itsekin osallisena ilmiön synnyssä.
– Odota hetki, vastaan ensin tähän puheluun, toteaa Aittola ennen kuin haastattelu ehtii edes kunnolla alkaa.
Näitä puheluita Elmo on saanut kiekkourallaan monta, nyt tämän vuoden aikana useampia viikoittain. Kyse on pelaajien siirroista uusiin seuroihin.
– Oma roolini on ollut vuosien aikana lähinnä olla välikätenä. En ole pelaaja-agentti, enemmänkin konsultti. Olen itsekin pitkään etsinyt pelaajia Keski-Euroopasta Mestikseen. Samalla olen tutustunut moniin agentteihin. Useat itäeurooppalaisten seurojen urheilujohtajista ovat myös pelaaja-agentteja. Heillä on oma firma, jonka kautta he kauppaavat pelaajia eteenpäin.
Aittola on rakentanut suhteitaan vuosien ajan. Näin on syntynyt keskiverto paremmat välit pelaaja-agenttien ja useiden pelaajien kanssa.
– Minulle on muodostunut laaja verkosto, kun on etsitty pelaajia. Moni on ottanut yhteyttä ja kysynyt mielipidettäni. Joskus ulkomaalainen seura kaipaa pisteitä tekevää hyökkääjää, joskus kotimainen pelaaja etsii pelipaikkaa itselleen ulkomailta. Olen antanut apua, kun sitä on pyydetty.
Avunannossa kyse on luottamuksesta.
– Paskaa ei voi tarjota. Pitää olla rehellinen, vaikka kyse on aina omasta subjektiivisesta mielipiteestäni.
Myös pelaajalta vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia.
– Pelaajan pitää olla kunnianhimoinen ja pitää olla tiettyä elämänasennetta. Sinne pitää mennä fyysisesti kunnossa ja olla heti johtava pelaaja. Ulkomaalaisille on sarjoissa usein tietty kiintiö. Niinpä ei kauaa katsella, jos pelit eivät suju.
Viime vuosina kohdemaat ovat vaihtuneet.
– Ruotsissa Mestis-pelaajalla ei ole enää minkäänlaista mahdollisuutta päästä Allsvenskaniin, toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Sinun pitäisi olla jo siellä hyvä liigapelaaja. Ruotsin pääsarja, SHL, on paljon edellä Liigaa. Pohjoismaat ovat ajaneet suomalaiset valmentajat ja pelaajat pois. Palkkatasokaan ei ole enää niissä kovin ihmeellinen. Tanskassa on kanukkimafia, eli kanadalaiset valmentajat haluavat vain kanadalaisia pelaajia. Nyt siellä ei taida olla yhtään suomalaista pelaajaa.
Tshekin ja Sveitsin pääsarjat ovat kilpailukykyisiä.
– Tshekeissä on mahdollisuus päästä suurempiin rahoihin kuin Suomessa, mutta sinne ei mennä mestispohjalta. Sveitsi on ihan eri luokassa. Sinne pääsevät vain kotimaiset kärkipelaajat. Ranskassa suomalaisten kiekkoilijoiden maine on ollut huono, joka on nyt vasta korjaantumassa. Ranskan koronatilanne on niin sekava, että siellä tuskin pelataan tällä kaudella.
Slovakiasta on tullut Aittolalle tuttu maa.
– Viime kaudella Joona Jääskeläinen meni Imatralta Slovakiaan ja dominoi siellä. Tuloksena oli siirto Tshekkeihin. Kun hintalaatusuhde on ollut suomalaisilla kohdillaan, kiinnostus suomalaisiin pelaajiin on kasvanut. Ja suomalainen on pohjoisamerikkalaiseen verrattuna halvempia ja ihmisinä luotettavia.
Jos paikkaa Liigasta ei avaudu, houkutus lähteä ulkomaille on suuri. Mestis ei nykymuodossaan pysty kilpailemaan Itä-Euroopan kiekkosarjoille.
– Mestiksessä pelaa nykyään joukkueita, joissa ei ole lainkaan pelaajien palkkakustannuksia. Jos Mestiksen kärkipelaaja tienaa 1 250 euroa kuukaudessa bruttona ja maksaa siitä verot pois, ei paljoa jää elämiseen. Slovakiassa keskivertosopimus on noin 2 000 euroa nettona ja siihen päälle kaikki muut, kuten asunto, ruoka, varusteet jne. Elämiseen menevät kustannukset ovat siellä ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Suomessa kymmenen euron lounas maksaa kolme euroa Slovakiassa. Siellä saat rahaa jopa säästötilille.
Pitääkö siis väite paikkansa, että ei ole yhtään jääkiekkosarjaa tässä maailmassa, missä palkka suhteessa työmäärään olisi yhtä huono kuin Mestiksessä?
– Pitää juurikin paikkansa, eikä voi puhua palkasta, vaan lähinnä korvauksesta. Mestiksessä on pelaajia, jotka saavat vanhemmilta rahaa, jospa pojasta ehkä vielä tulisi ammattipelaaja. Mestis-pelaajien tärkeimmät sponsorit ovat Kansaneläkelaitos eli Kela ja omat vanhemmat.
Arki ulkomailla voi olla kuitenkin karumpaa kuin kotimaisemissa.
– Työturvallisuus on huono. Sopimuksesi voi päättyä huomenna. Jos pelaaja hommataan maalintekijäksi, mutta jos ei tee, niin hänet potkaistaan pois. Pelin taso voi olla yllätys. Rasmus Hämäläinen teki Mestiksessä 36 maalia kaudessa, mutta Slovakiassa seitsemässä pelissä kertyi nolla maalia. Sen jälkeen tuli lähtö takaisin Suomeen. Rasmuksen palkasta riidellään edelleen.
Kyse ei ole aina rahasta.
– Pelaajat haluavat pohjimmiltaan kilpailla. Mestiksessä se ei ole suljetun sarjan ansiosta mahdollista. Slovakiassa peleissä on panosta, ja se näkyy myös katsomossa hyvänä tunnelmana. Vuosi ulkomailla antaa elämänkokemusta.
Pitäisikö kotimaisten pelaajien joukkopaosta olla huolissaan?
– Ilmiöstä pitää olla helvetin huolissaan. Monia liiga ja -mestistason pelaajia on lopettanut, koska ei ole muuta vaihtoehtoa. Korona on vielä kiihdyttänyt ilmiötä. Liigajoukkueita on taloudellisista syistä täytetty junioreilla, jotka pelaavat ihan väärässä sarjassa. He ovat jopa fyysisesti uhka itselleen, koska eivät ole valmiita pelaamaan aikuisten sarjassa.
Kotimainen pelaajakehitys on ilmeisesti uhattuna. Niin sanottu välikerros on kadonnut, joko lopettanut tai lähtenyt ulkomaille. Nyt Mestiksessä on pelaajia, jotka eivät ole matkalla minnekään, koska ei ole kilpailua. Pian siellä pelaavat enää vain liigaseurojen juniorien ylijämäpelaajat. Seurauksena on, että suomalaisen jääkiekon taso tippuu pelaajamateriaalin heiketessä.
– Suomi tuottaa huippupelaajia suhteessa väestöön ehkä eniten maailmassa, mutta eivät huiput pelaa Suomessa. He ovat kaikki jossain muualla ja jäljelle jäävät eivät kykene täyttämään 29 joukkuetta kahdella korkeimmalla sarjatasolla. Jokerit on oma lukunsa.
Muutos pitää saada nopeasti, muuten jääkiekon asema on Suomessa uhattuna
– Lätkä on ollut valtalaji Suomessa pitkään. 1990-luvulla siitä tuli ihan ylivoimainen. Nyt ollaan siinä tilanteessa, kun tuote on heikentynyt pelaajien tason putoamisen myötä, Suomesta on tulossa jalkapallomaa. Kiekon valta-asema on uhattuna ja korona on vain kiihdyttänyt paljastamalla mädäntyneitä rakenteita.
