VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Voisi olettaa, että edesmennyt Jouko Kurri myhäilee tyytyväisenä pilvenreunalla. Hänen komea elämäntyönsä on seuraavien sukupolvienkin ihailtavana – vieläpä parhaassa mahdollisessa paikassa, Merikeskus Forum Marinumissa Turussa.
Kun henkilössä yhdistyy keräilijä, kiinnostus teknisiin vempaimiin ja käsillä tekemisen halu, voi tulla yli 300 venemoottorin omistajaksi. Kurrin kansainvälisestikin ainutlaatuinen kokoelma käsittää 313 perämoottoria, 51 keskimoottoria ja kahdeksan kanoottimoottoria. Kokoelma on eräs alansa suurimmista ja monipuolisimmista. Lähes parikymmentä eri valmistusmaatakin on edustettuna.
Laatokan Karjalassa vuonna 1939 syntynyttä Kurria koneet kiinnostivat pikkupojasta alkaen. Varsinainen keräilyharrastus alkoi 1970-luvulla ja kesti aina vuoteen 2019. Kun Kurri täytti 80 vuotta, hän lahjoitti ainutlaatuisen kokoelmansa Forum Marinumille, vain vuosi ennen kuolemaansa (lokakuussa 2020).
Kurri saattoi tulla tutuksi monelle Forum Marinumin kävijälle, sillä mestarilla oli oma verstas käytössään vuosien ajan merikeskuksen tiloissa. Samalla, kun Kurri kunnosti moottoreitaan, hän seurallisena ihmisenä mielellään vaihtoi ajatuksia museovieraiden kanssa. Hänellä tuntui olevan aina aikaa keskustella moottoreista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Tekniset laitteet ja vanhojen romujen entisöinti kiinnostivat Lahdesta Turkuun muuttanutta röntgenlääkäri Jouko Kurria evakkopojasta lähtien. Kaikki sai alkunsa vanhojen museoautojen kunnostamisesta. Siinä ohessa kokoelmiin tarttui myös ensimmäisiä perämoottoreita, kunnes niiden keräilystä ja kunnostamisesta tuli tärkein harrastus.
Varsinaisen elämäntyönsä Kurri teki lääkärinä erikoistuen radiologiaan. Lahden keskussairaalan ja Hennalan varuskunnan kautta Kurrin ura eteni aina Puolustusvoimien johtavaksi röntgenlääkäriksi. Kun eläkevuodet alkoivat 1992, oli enemmän aikaa myös rakkaalle harrastukselle.
Kurri järjesti ensimmäisen isomman näyttelyn Kotkassa, kunnes vuonna 2002 eläkeläinen Kurri ja hänen yhä paisuva kokoelmansa muuttivat Turkuun. Venemoottorit sopivat mainiosti Forum Marinumin Kruununmakasiinin tiloihin pysyväksi näyttelyksi.
Kokoelman helmi on vanha viime vuosisadan alun ”airot korvaava, irrotettava soutuvenemoottori”, kuten Evinruden alkuperäisessä mainoksessa vuodelta 1909 asia ilmaistaan. Tarinan mukaan Amerikassa asunut norjalainen Ole Evinrude vei eräänä helteisenä päivänä Bessy-kihlattunsa veneellä saareen. Matkalla eväsjäätelö suli.
Hitaaseen soutamiseen tuskastunut Ole ihmetteli, miksei soutuveneessäkin voisi olla moottori. Evinruden kehittämästä kaksitahtisesta 1,5 hv perämoottorista tuli heti menestys.
Henkilökohtaisesti Kurrille on tietysti tärkein kokoelman ensimmäinen perämoottori. Nuori opiskelijapoika hankki 1960-luvulla kesätienisteillään itselleen niin sanotun muna-Johnsonin. Varsinainen keräily alkoi kuitenkin vuosia myöhemmin, kun Kurri sai autokorjaamon kellaritiloihin unohtuneen vanhan perämoottorin. Se oli ruotsalainen Penta vuodelta 1922. Kurri kunnosti sen ja sen jälkeen monta muutakin. Oleellista on ollut se, kun jokaista moottoria on ainakin kerran pyöräytetty eli koneet ovat kaikki herätetty henkiin.
Kurrin kokoelmassa on venemoottoreita viime vuosisadan alusta 1960-luvulle. Kokoelman vanhimmat koneet ovat mielenkiintoisimpia, jotka olivat 1930-luvulle asti koteloimattomia ja oikean koneen näköisiä.
Käytännön syistä vain yhden miehen kannettavan moottorit pääsivät Kurrin kokoelmaan. Tosin vanhimpien tuuppareiden ja keskimoottoreiden nostossa tarvittiin tuhti annos lihasvoimaa. Koneet on myös rajattu jokamiehen huvilamoottoreihin.
Forum Marinumin tiloihin kootut koneet ovat aikajärjestyksessä. Moottoritekniikan kehittymisen lisäksi näyttely kertoo myös yhteiskunnallisista tapahtumista. Viime vuosisadan alussa vain äveriäät huvilanomistajat veivät kesävieraita, lierihattuisia daameja ja herroja eväskoreineen mukanaan veneretkelle.
Sodan jälkeisenä pula-aikana uusia moottoreita ei Suomeen tuotu. Teollisuus oli sidottu sotakorvauksiin. Kyläsepät irrottivat romuautoista moottorit ja leikkasivat niistä puolet pois tehdäkseen kaksipyttyisiä venemoottoreita.
Vasta 1950-luvun alussa alkanut tavallisen kansan mökki-innostus toi markkinoille edullisempia pikkumoottoreita. Valmet aloitti Terhi- ja Vire –moottoreiden valmistamisen. Keskimoottorit olivat ammattikäytössä kalastajilla ja saariston vakituisilla asukkailla. Vaasalaiset Vikström ja Olympia sekä ruotsalainen Albin olivat varmakäyntisiä puksuttajia.
Jokaisesta Kurrin kokoelman moottorista on kerätty tarkat tiedot mappeihin. Lisäksi mapeista löytyy vanhoista venealan lehdistä kerättyjä moottorimainoksia.
Varaosia on ollut vaikea saada. Mitä vanhemmasta koneesta on kysymys, sitä vaikeampaa oli löytää varaosia. Yleensä kunnostus on kannattanutkin aloittaa vasta, kun on saanut samaa moottoria kaksi kappaletta. Toista voi käyttää varaosina.
Kurrin kaikki koneet on löydetty Suomesta. Osa on tullut kokoelmaan lehti-ilmoitusten avulla, osa on löytynyt hylättyinä ihmisten romuvarastoista. Joskus on jouduttu valamaan uusia laakereita ja potkureita, kun alkuperäisiä ei ole ollut saatavilla.
FORUM MARINUM
Osoite: Linnankatu 72, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
