Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Voisi olettaa, että edesmennyt Jouko Kurri myhäilee tyytyväisenä pilvenreunalla. Hänen komea elämäntyönsä on seuraavien sukupolvienkin ihailtavana – vieläpä parhaassa mahdollisessa paikassa, Merikeskus Forum Marinumissa Turussa.

Kun henkilössä yhdistyy keräilijä, kiinnostus teknisiin vempaimiin ja käsillä tekemisen halu, voi tulla yli 300 venemoottorin omistajaksi. Kurrin kansainvälisestikin ainutlaatuinen kokoelma käsittää 313 perämoottoria, 51 keskimoottoria ja kahdeksan kanoottimoottoria. Kokoelma on eräs alansa suurimmista ja monipuolisimmista. Lähes parikymmentä eri valmistusmaatakin on edustettuna.

Laatokan Karjalassa vuonna 1939 syntynyttä Kurria koneet kiinnostivat pikkupojasta alkaen. Varsinainen keräilyharrastus alkoi 1970-luvulla ja kesti aina vuoteen 2019. Kun Kurri täytti 80 vuotta, hän lahjoitti ainutlaatuisen kokoelmansa Forum Marinumille, vain vuosi ennen kuolemaansa (lokakuussa 2020).

Kurri saattoi tulla tutuksi monelle Forum Marinumin kävijälle, sillä mestarilla oli oma verstas käytössään vuosien ajan merikeskuksen tiloissa. Samalla, kun Kurri kunnosti moottoreitaan, hän seurallisena ihmisenä mielellään vaihtoi ajatuksia museovieraiden kanssa. Hänellä tuntui olevan aina aikaa keskustella moottoreista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Tekniset laitteet ja vanhojen romujen entisöinti kiinnostivat Lahdesta Turkuun muuttanutta röntgenlääkäri Jouko Kurria evakkopojasta lähtien. Kaikki sai alkunsa vanhojen museoautojen kunnostamisesta. Siinä ohessa kokoelmiin tarttui myös ensimmäisiä perämoottoreita, kunnes niiden keräilystä ja kunnostamisesta tuli tärkein harrastus.

Varsinaisen elämäntyönsä Kurri teki lääkärinä erikoistuen radiologiaan. Lahden keskussairaalan ja Hennalan varuskunnan kautta Kurrin ura eteni aina Puolustusvoimien johtavaksi röntgenlääkäriksi. Kun eläkevuodet alkoivat 1992, oli enemmän aikaa myös rakkaalle harrastukselle.

Kurri järjesti ensimmäisen isomman näyttelyn Kotkassa, kunnes vuonna 2002 eläkeläinen Kurri ja hänen yhä paisuva kokoelmansa muuttivat Turkuun. Venemoottorit sopivat mainiosti Forum Marinumin Kruununmakasiinin tiloihin pysyväksi näyttelyksi.

Kokoelman helmi on vanha viime vuosisadan alun ”airot korvaava, irrotettava soutuvenemoottori”, kuten Evinruden alkuperäisessä mainoksessa vuodelta 1909 asia ilmaistaan. Tarinan mukaan Amerikassa asunut norjalainen Ole Evinrude vei eräänä helteisenä päivänä Bessy-kihlattunsa veneellä saareen. Matkalla eväsjäätelö suli.

Hitaaseen soutamiseen tuskastunut Ole ihmetteli, miksei soutuveneessäkin voisi olla moottori. Evinruden kehittämästä kaksitahtisesta 1,5 hv perämoottorista tuli heti menestys.

Henkilökohtaisesti Kurrille on tietysti tärkein kokoelman ensimmäinen perämoottori. Nuori opiskelijapoika hankki 1960-luvulla kesätienisteillään itselleen niin sanotun muna-Johnsonin. Varsinainen keräily alkoi kuitenkin vuosia myöhemmin, kun Kurri sai autokorjaamon kellaritiloihin unohtuneen vanhan perämoottorin. Se oli ruotsalainen Penta vuodelta 1922. Kurri kunnosti sen ja sen jälkeen monta muutakin. Oleellista on ollut se, kun jokaista moottoria on ainakin kerran pyöräytetty eli koneet ovat kaikki herätetty henkiin.

Kurrin kokoelmassa on venemoottoreita viime vuosisadan alusta 1960-luvulle. Kokoelman vanhimmat koneet ovat mielenkiintoisimpia, jotka olivat 1930-luvulle asti koteloimattomia ja oikean koneen näköisiä.

Käytännön syistä vain yhden miehen kannettavan moottorit pääsivät Kurrin kokoelmaan. Tosin vanhimpien tuuppareiden ja keskimoottoreiden nostossa tarvittiin tuhti annos lihasvoimaa. Koneet on myös rajattu jokamiehen huvilamoottoreihin.

Forum Marinumin tiloihin kootut koneet ovat aikajärjestyksessä. Moottoritekniikan kehittymisen lisäksi näyttely kertoo myös yhteiskunnallisista tapahtumista. Viime vuosisadan alussa vain äveriäät huvilanomistajat veivät kesävieraita, lierihattuisia daameja ja herroja eväskoreineen mukanaan veneretkelle.

Sodan jälkeisenä pula-aikana uusia moottoreita ei Suomeen tuotu. Teollisuus oli sidottu sotakorvauksiin. Kyläsepät irrottivat romuautoista moottorit ja leikkasivat niistä puolet pois tehdäkseen kaksipyttyisiä venemoottoreita.

Vasta 1950-luvun alussa alkanut tavallisen kansan mökki-innostus toi markkinoille edullisempia pikkumoottoreita. Valmet aloitti Terhi- ja Vire –moottoreiden valmistamisen. Keskimoottorit olivat ammattikäytössä kalastajilla ja saariston vakituisilla asukkailla. Vaasalaiset Vikström ja Olympia sekä ruotsalainen Albin olivat varmakäyntisiä puksuttajia.

Jokaisesta Kurrin kokoelman moottorista on kerätty tarkat tiedot mappeihin. Lisäksi mapeista löytyy vanhoista venealan lehdistä kerättyjä moottorimainoksia.

Varaosia on ollut vaikea saada. Mitä vanhemmasta koneesta on kysymys, sitä vaikeampaa oli löytää varaosia. Yleensä kunnostus on kannattanutkin aloittaa vasta, kun on saanut samaa moottoria kaksi kappaletta. Toista voi käyttää varaosina.

Kurrin kaikki koneet on löydetty Suomesta. Osa on tullut kokoelmaan lehti-ilmoitusten avulla, osa on löytynyt hylättyinä ihmisten romuvarastoista. Joskus on jouduttu valamaan uusia laakereita ja potkureita, kun alkuperäisiä ei ole ollut saatavilla.

FORUM MARINUM

Osoite: Linnankatu 72, Turku.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.