VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Eräs Puolalanpuiston kaunis jugendtalo teki aikoinaan poikkeuksen. Kun monet muut 1900-luvun alkuvuosina rakennetut kerrostalot olivat Turussa varakkaiden liikemiesten yksityisrahalla rakennettuja ja vuokralle tarkoitettuja asuintaloja, oli Päivölä heti alusta alkaen asunto-osakeyhtiö.
Eli käytännössä Päivölän tulevat asukkaat suunnittelivat, rakennuttivat ja rahoittivat itse omat asuntonsa.
Toinen erikoisuus oli se, että Päivölä, perinteisen suomalaisen kansantaruston mukaan nimensä saanut yhtiö, oli suomenkielisten perustama, mikä oli melko harvinaista Turussa yli 100 vuotta sitten.
Vuosisadan alku oli Turussa kiivasta rakentamisen aikaa. Väkeä muutti maalta kaupunkiin ja asunnontarve oli suuri. Vuonna 1908 valmistunut Päivölä on vanhin Puolalanpuiston suurista jugendtyylisistä kerrostaloista. Taidemuseo valmistui hieman aikaisemmin, ja Albatross, Päivölän naapuri, valmistui pari vuotta myöhemmin, 1910. Uusien hienostotalojen myötä Puolalanmäen alue muuttui nopeasti epämääräisenä ja rauhattomana pidetystä seudusta yhdeksi kaupungin suosituimmaksi asuinalueeksi.
Turun taidemuseon on suunnitellut arkkitehti Gustav Nyström. Päivölän suunnitelmat toteutti Gustavin neljätoista vuotta nuorempi pikkuveli Alexander Nyström, josta tuli eräs merkittävimmistä arkkitehdeistä 1900-luvun alkuvuosina Turussa. Nyström on suunnittelut Puolalamäen alueelle muitakin jugendrakennuksia, muun muassa nykyisen Park-hotellin.
Päivölän osakkaat rahoittivat hankkeensa pääosin pankkilainoilla. Oma alkupääoma oli hyvin pieni. Tavoitteet olivat korkealla, sillä Päivölään tuli paljon sellaista, mikä oli vielä harvinaista Turussa. Esimerkiksi asuntokohtaisia kakluuneja ei tarvittu, sillä Päivölässä oli kaupungin ensimmäisiä keskuslämmityksiä. Lämpöä saatiin halkoja ja koksia polttamalla kunnes vaihdettiin öljyyn ja lopulta siirryttiin kaukolämpöön.
Toinen erikoisuus oli taloyhtiön yhteiskeittiö. Talon alakerrassa valmistettiin ruokaa kaikille asukkaille. Käytäntö jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä moni halusi asuntoonsa oman keittiön. Niinpä yhteiskeittiö muutettiin pian asunnoksi.
Päivölässä oli tietysti oma talonmies. Lisäksi kaikilla asukkailla oli alkuvaiheessa myös palveluhenkilökuntaa, jotka asuivat pienemmissä palvelijanhuoneissa ja kulkivat eri ovista kuin herrasväki.
Vaikka Päivölä oli komea ja koristeellinen, riitti asunto-osakeyhtiöllä murheita. Ajan myötä korjattavaa oli paljon. Lama- ja sotavuodet toivat omat taloudelliset haasteensa. Vaikeuksissa oli myös naapuritalo Albatross, jota uhkasi kahdesti pakkohuutokauppa. Sota synnytti valtavan inflaation ja Albatrossin arvo oli pudonnut reippaasti. Päivölä oli kiinnostunut ostamaan, mutta kauppa ei kuitenkaan koskaan toteutunut.
Päivölän asukkaista moni oli virkamiehiä ja opettajia. Useat talon asukkaat muuttivat kesäisin maalle lomailemaan. Päivölän jäädessä melko tyhjilleen oli hyvä aika tehdä isompia remontteja. Kesällä 1937 professori Saarisalo rakennutti asuntoonsa taloyhtiön ensimmäisen kylpyhuoneen. Niinpä lupa heltisi muillekin Päivölän asukkaille, kunhan työ tehdään kesäaikaan. Ensimmäinen ja viimeiseksi jäänyt asuntokohtainen sauna valmistui 1980-luvulla.
Alkuaikoina oman osakkeen vuokraaminen eteenpäin ei ollut helppoa, sillä omistaja itse ei voinut valita vuokralaistaan. Sen teki asunto-osakeyhtiö. Päivölän muut osakkaat halusivat näin varmistaa, että ylimääräistä häiriötä ei ilmaantunut. Asunto-osakeyhtiön perustajien määrähän oli varsin pieni.
Päivölä on asuintalo, jossa omistajat viihtyvät pitkään. Myytäväksi tulee koteja harvakseltaan. Keskimäärin yksi asunto vaihtoi aikoinaan omistajaansa yli kahdenkymmenen vuoden välein, nykyisin vielä harvemmin.
Lähde: Puolalanpuiston helmi : As. Oy Päivölä 100 vuotta (Rauno Lahtinen)
PÄIVÖLÄ
Osoite: Puolalanpuisto 4b A, Turku.
