Jugendlinna Hjorten olisi haluttu asuinpaikka, mutta siitä vapautuu vain harvoin asuntoja

Albatross, Pantern, Kaskenlinna ja tietysti linnamainen Hjorten. Nämä turkulaiset arvorakennukset tunnistetaan paremmin nimestään kuin katuosoitteistaan. Jokainen edellä mainituista on rakennettu yli 100 vuotta sitten. Vaikka ikää rakennuksille on kertynyt jo useamman sukupolven ajan, ne ovat yhä haluttuja asuinpaikkoja – huolimatta, että Hjortenissakaan ei ole lainkaan hissejä.

Jugendlinna Hjorten tai paremminkin Jugendslottet Hjorten omaa vahvat ruotsinkieliset perinteet. Vuonna 1903 perustetulla kiinteistöosakeyhtiö Bostadsaktiebolgat Hjortenilla ei ole suomenkielistä nimeä. Kaikki osakkaat ja rakennuttajat olivat yli 100 vuotta sitten ruotsinkielisiä. Alkuperäisiä asukkaita olivat monet varakkaat liikemiehet, yliopiston professorit, taidemaalarit ja muusikot. Vaikka aika on nyt toinen, iso osa Hjortenin eli Metsäpeuran asukkaista on yhä ruotsinkielisiä.

1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkuvuosina monen eurooppalaiseen kaupunkiin nousi uuden tyylisuunnan jugendarkkitehtuurin rakennuksia. Turkukaan ei tehnyt poikkeusta. Keskustan kortteleihin nousi toinen toistaan komeimpia kerrostaloja. Vanhat rakennukset saivat surutta väistyä uusien tieltä. Näin myös Kaskenmäen päältä.

Vastaperustettu kiinteistöosakeyhtiö osti osoitteesta Kaskenkatu 4a tontin ja purettavan kiinteistön Maria Procopélta. Hänestä tuli myös yksi osakkaista. Eräs toinen osakas oli varakas ja vaikutusvaltainen liikemies Viktor Leonard Bernhard Strandell. Yksi hänen pojistaan oli eräs kaupungin suosituimmista arkkitehdeistä Frithiof Strandell. Joten arkkitehtikilpailua rakennuksen suunnittelusta ei ollut tarpeen järjestää. Poika Strandell sai suunnitella komean rakennuksen.

1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussakin kerrostalojen rakennuttajat olivat yksityishenkilöitä, jotka talon valmistuttua vuokrasivat omistamiaan huoneistoja. Monet Strandellin suunnittelemat talot, Hjorten mukaan lukien, olivat kiinteistöosakeyhtiöitä. Arkkitehdin perheen oma asunto ja toimistotilat olivat myös Hjortenissa.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat Hjorteniin kesällä 1904. Se oli aikaa, kun yhteiskunta oli vielä jakautunut säätyihin. Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne näkyi myös asuntojen pohjaratkaisuissa. Tilaa oli runsaasti neljän- ja viisihuoneisissa asunnoissa. Herrainhuone, kirjasto, ruokasali, salonki, makuuhuone, lastenhuone, keittiö ja palvelijainhuone olivat normaalia.

Alun perinkin Hjortenin herrasväellä oli omat kylpyhuoneet ja kuivakäymälät sisätiloissa, mutta ne eivät olleet palvelijoiden käytössä. Heitä varten oli omat käymälät pihalla. Palvelusväelle oli myös oma sisäänkäynti eli piikaportaat porraskäytävään.

Hjortenin A-porras Mustaveljestenkujalla, Vartiovuorenpuiston kupeessa, lienee Turun valokuvatuin ulko-ovi. Koristeellisen oven sivuilla ovat pyöreäreunaiset ikkunat. Sama koristeellisuus jatkuu porraskäytävässä. Kerrostalojen komeat ulko-ovet ja koristemaalauksilla sekä kaiteilla koristellut porraskäytävät olivat asukkaiden käyntikortti, jonka avulla ilmaistiin, millaisia asukkaita talossa asuu. Pihapuoleiset portaat olivat karumpia.

Samasta A-portaan ovesta mentiin myös arkkitehti Strandellin omaan asuntoon ja toimistoon. Toisen kerroksen ikkunasta oli näkymä puiston puolelle. Tilaa tarvittiin, sillä lapsia oli useampi ja palvelijoitakin tarvittiin kaksi. Tosin Strandellin perhe asui Hjortenissa vain kesäisin, sillä perheellä oli kesäasunto Hirvensalossa.

Vaikka Hjorten valmistuessaan edusti sen hetkistä nykyaikaa, rakennuksen asunnot lämmitettiin ensimmäiset vuosikymmenet kakluuneilla. Ne olivat ja ovat vieläkin hienoja taidonnäytteitä. Tosin vain osa alkuperäisistä uuneista on enää jäljellä. Kakluuneja on jäänyt koristeeksi osaksi huoneen sisustusta. Kun talossa ei ole lainkaan hissejä, oli puiden kantaminen kerroksiin oma vaivannäkönsä.

Jugendtalojen tapaan Hjorten on täynnä erilaisia yksityiskohtia, erkkereitä, torneja ja ulokkeita. Kaskenkadun puoleisen kulmatornin huipulla on talon oma viiri. Tarkkaan ottaen kulmatorni ei ole rakennuksen kulmassa, vaan sen jatkona on myöhemmin rakennettu lisäosa Kalven. Jälkimmäinen on niin onnistuneesti lisätty alkuperäiseen rakennukseen, että sitä moni ei ole edes erottanut omaksi rakennuksekseen.

Lisärakennus Kalven valmistui kolme vuotta myöhemmin kuin alkuperäinen Hjorten. Lisärakennuksesta tuli nelikerroksinen ja siihen tuli asuntojen ohella katutasoon myös liiketiloja.

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.