Valikko Sulje

Julistaminen Aurinkokuninkaaksi synnytti taloudellisesti tuottavan brändin

Tammisvihaaja toimittaja Syvänen letkautti uuden pilkkanimen. Siitä tuli Tammiselle onnenpotku ja hyvä tulonlähde. Suomi voitti maailmanmestaruuden, mutta turkulainen kruunattiin Aurinkokuninkaaksi.

Juhani Tamminen on luvannut tarjota kahvit kiitoksena Helsingin Sanomien entiselle urheilutoimittaja Juhani Syväselle, ”Tammisvihaajalle”, pitkänlinjan vastajännärille.

Syystäkin.

Toimittaja Syvästä on suuresti kiittäminen, onhan hän tuonut omalla panoksellaan tuhdit lisäansiot turkulaiselle kiekkoleijonalle. Ja onkohan toista kotimaista jääkiekkoilijaa, jolle on pystytetty oma komea patsaskin.

– Olen Syväsen nähnyt jälkeenpäin ja kovasti kiittänyt. Ihan ystäviä ollaan, vaikka kyseinen toimittaja kuittaili minulle vuosien ajan. Titteli Aurinkokuningas oli vain kirsikka kakun päällä. Syvänen on alun perin HJK:n miehiä ja HIFK oli punainen vaate. Hän ei tykännyt, kun minä ja moni muukin tähtipelaaja aikoinaan siirtyi HJK:sta HIFK:hon.

Uudesta arvonimestä tuli onnenpotku

Tamminen on hyödyntänyt Syväsen keksimää pilkkanimeä Aurinkokuningas omaksi brändikseen ja tuottavaksi liiketoiminnaksi. Yksi lyhyt, ehkä vitsiksi tarkoitettu, julistus Hesarin sunnuntainumerossa tavoitti yli miljoona lukijaa. Tästä tuli Tammiselle onnenpotku. Arvonimen alkuperäinen omistaja Ranskan kuningas Ludvig XIV olisi Tammisen saamasta mediahuomiosta kateellinen.

– Tajusin välittömästi, että pitää olla umpinuija, jos ei tajua hyödyntää tätä tilaisuutta. Jos jostain pitää ottaa koppi, niin tästä. Kun saat miljoonan lukijan julkisuuden, on hullua olla hyödyntämättä sitä.

Kaikki sai alkunsa sen jälkeen, kun Tamminen oli nostanut TuTo Hockeyn SM-liigaan keväällä 1994. Seura tarjosi hänelle jatkosopimusta, mutta samanaikaisesti oli tarjolla toinenkin, taloudellisesti paljon houkuttelevampi vaihtoehto. Saksan maajoukkue tarvitsi kokenutta päävalmentajaa.

Sopimus Saksaan oli allekirjoitusta vaille. Tammisella oli varattuna lentoliput Müncheniin. Mutta jälleen kerran Tami sai yllätyssoiton, joka muutti melkoisesti turkulaisen tulevaisuuden suunnitelmia.

– Puhelu tuli Ranskasta. Soittaja oli maan jääurheiluliiton puheenjohtaja Philippe Lacarrière, minulle tuttu kaveri Albertvillen olympiakisoista, jolloin valmensin Sveitsin maajoukkuetta.

Puhelun viesti oli selkeä: tarjolla oli päävalmentajan paikka Ranskan maajoukkueessa.

Matka Saksaan jäi väliin, kun Tamminen suuntasikin Bordeaux’hon Atlantin rannalle. Viikonlopun aikana työstettiin sopimusta, jota allekirjoittaessa Tamminen tiesi olevansa seuraavat neljä vuotta ”Kukkojen” päävalmentaja.

– Kun allekirjoitusbonus maksettiin vielä käteisenä mukaan kotimatkalle, palasin tyytyväisenä Suomeen.

Luksusasunto Pariisin sydämessä

Näin Saksa ja TuTo Hockey jäivät toiseksi. Ranska ja ”Les Bleus” voittivat. Kun mukaan lasketaan vielä lisäbonuksena mukava asunto miljoonakaupunki Pariisin keskustan sykkeestä, oli kyseessä sopimus, joka olisi kelvannut kenelle tahansa valmentajalle.

– Asuin Pariisin parhaalla paikalla aivan huikeassa 154 neliön asunnossa. Siitä on elämänlaatua vaikea laittaa paremmaksi.

Tuskin edes tuleva Aurinkokuningas tiesi entuudestaan montaakaan ranskalaista jääkiekkoilijaa. Toki suomalaissyntyinen, mutta pääosin Ranskassa pelannut Petri Ylönen oli tuttu nimi kaikille jääkiekkoa seuraaville. Joku saattaa jopa muistaa, kun Ylönen pelasi TuTo:ssa kaudella 1986–1987. Ylönen on valittu Ranskan pääsarjan (Ligue Magnus) parhaaksi maalivahdiksi vuosina 1988, 1989, 1992, 1993 ja 1994. Hän on viisinkertainen Ranskan mestari ja kolminkertainen hopeamitalisti. Ylönen oli Tammisen luonnollinen valinta Ranskan maajoukkueen maaliin.

Ranskan kaikkien aikojen tunnetuin kiekkoilija on Philippe Bozon.

– Hän on ensimmäinen Pohjois-Amerikan NHL-liigassa pelannut ranskalainen. Bozon edusti St. Louis Bluesia.

Vuonna 2005 pelaajauransa päättänyt konkaripelaaja on toiminut myöhemmin Tammisen jalanjäljillä Ranskan maajoukkueen valmentajana.

Ennen Tammisen tuloa Ranskan meriitit MM-kisoissa olivat vaatimattomat. Joukkue oli lähinnä pelannut B- ja C -sarjassa, kunnes 1990-luvun alussa nousi A-sarjaan. MM-kisoissa Ruotsissa 1995 tehtiin historiaa. Suomi toki voitti maailmamestaruuden, mutta Ranska pelasi Tammisen johdolla maansa jääkiekkohistorian hienoimmat kisat.

Tammisen lähtökohdat laadukkaalle valmentamiselle ja menestymiselle olivat haasteelliset.

– Jääkiekko oli ja on yhä edelleen Ranskassa pieni laji suuressa maassa.

Pääsarjatasollakin otteluita pelattiin kauden aikana vähän. Toisaalta se antoi Tammiselle maajoukkuevalmentajana mahdollisuuden leirittää joukkuetta pitkään.

Poikkeuksena monista muista maista, Ranskassa maajoukkueeseen valitaan pelaajat pienestä määrästä, mutta he ovat paljon yhdessä ennen kisoja. Tammisella oli käytössään vain 60 pelaajaa, joista valittiin lopullinen kisajoukkue.

– Kaikkein tärkeintä on valmistautuminen. Oleellista on se aika, minkä joukkue viettää ennen kisoja yhdessä. Huonompi taidollinen osaaminen voidaan korvata huolellisella valmistautumisella ja joukkuepelillä. Tavoite oli myös saada ranskalaisia pelaajia kovimpiin sarjoihin. Ranskan oma sarja oli ihan naurettava. Vähän pelejä ja pitkät vieraspelimatkat. Yhtä peliä varten joutui istumaan tuhat kilometriä bussissa.

Ruotsin vuoden 1995 MM-kisat pelattiin kahdessa lohkossa. Gävlen lohkossa Ranskan lisäksi pelasivat Venäjä, Kanada, Saksa, Italia ja Sveitsi. Tukholmassa pelasivat isäntämaan Ruotsin lisäksi Suomi, Tshekki, USA, Norja ja Itävalta.

Menestykselliset MM-kisat

Ensimmäisessä ottelussaan Tammisen Ranska murskasi Saksan 4-0. Toinen ottelu ennakoi, mitä tuleman pitää, sillä Kanada kaatui sensaatiomaisesti 4-1. Venäjältä tuli niukasti 3-1 takkiin, mutta Sveitsi kaatui Bozonin voittomaalilla 3-2. Ranska varmisti kolmella voitollaan paikan loppupeleihin.

Ranskan joukkueen valmistautuminen puolivälieräotteluun Tukholman lohkon Suomea vastaan oli vaikea, jopa epäreilu. Ranska pelasi vielä edellisenä iltana runkosarjan viimeisen ottelun Italiaa vastaan, kun jo seuraavana päivänä oli pudotuspelimatsi Suomea vastaan.

– Tämä vain kertoi kansainvälisen jääkiekon amatöörisyydestä. Urheilullinen puoli oli siihen aikaan käsittämättömän huonolla tasolla. Eihän kukaan Faselin esikunnasta edes miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että Ranska pääsee jatkoon. Pakkasimme Italia-pelin jälkeen nopeasti ja lähdimme yötä vasten Tukholmaan. Kolmen aikaan yöllä saimme pukukopin varusteineen siihen kuntoon Globenissa, että voisimme pelata seuraavana iltapäivänä. Hyvä, kun hikiset varusteemme olivat riittävän kuivia.

Suomi oli saanut kolmen päivän ajan valmistautua Tukholmassa tärkeään otteluun. Väsynyt Ranska jaksoi taistella voitosta ottelun puoleenväliin asti, kunnes Suomi teki voittomaalin. Silti Ruotsin kisat olivat Ranskalle ja Tammiselle menestys. Mairea arvonimi Aurinkokuningas oli syntynyt.

Kun Tammisen sopimuksesta (2+2) oli kaksi ensimmäistä vuotta takana, piti päättää jatkosta eli kahden vuoden optiosta. Tammiselle se olisi sopinut, mutta talousvaikeuksiin ajautunut Ranskan jääkiekkoliitto oli eri mieltä. Kun rahat loppuivat, loppui myös palkanmaksu päävalmentajalle. Edessä oli Tammisen perheen paluu Suomeen ja Lyseon liikunnanopettajan virkaan.

– Liitto meni konkurssiin. Osan saatavistani sain, mutta en kaikkia.

Eipä mennyt kauan, kun Tammisen kännykkä pirahti. Soitto tuli Porista. Hyvä ystävä Veli-Pekka Ketola, Ässien sen hetkinen toimitusjohtaja, esitti ensimmäiseksi kysymyksen.

– Juhani, mitä sinä aiot tehdä isona? Mun mielestä tämän klubitakin täyttämiseen tarvitaan sun hartiat.

ETUSIVU