VARSINAIS-SUOMI / JURMO – Saaren kauneus on sen karuudessa. Nauvon Pärnäisistä lähtevän yhteysaluksen viimeinen ”pysäkki” ennen ulkosaariston Utöä on lähes puuton Jurmo. Se tunnetaan sora- ja kivikkorannoistaan. Poikkeukselliset olosuhteet mahdollistavat erikoisen kasvi- ja eläinlajiston. Jurmoa pidetäänkin yhtenä Saaristomeren kansallispuiston mielenkiintoisempana kohteena.
Pitkulainen noin viisi kilometriä pitkä Jurmo syntyi jääkauden synnyttämänä. Saari on Suomen halki kulkevan Salpausselkä III:n viimeinen maanpäällinen jatke. Pyöreiksi hioutuneita kiviä löytyy myös vedenpinnan alta. Saarella oli aikoinaan metsää, mutta ne hakattiin ja poltettiin pois. Syynä oli Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan antama käsky.
Tiedetään, että saaren asukkaat sytyttivät öisin tulia, joita ohi kulkeneet laivat luulivat niitä majakan valoksi. Näin tulien ohjaamina alukset ajautuivat karille ja samalla jurmolaisille tarjoutui mahdollisuus merirosvoukseen. Myöhemmin saarelle on istutettu pieni mäntymetsikkö.
Eräs saaren harvinaisista puista oli Jurmon symboli. Yksinäinen mänty kasvoi saaren itäpäässä toimien samalla maamerkkinä vesillä liikkujille. Puu valitettavasti päätti päivänsä syysmyrskyssä vuonna 2001. Saarella kasvaa nykyään myös lehtipuita, kuten pihlajia.
Jurmon saarella on kävelypolkuja. Jalkaan kannattaa laittaa kunnon jalkineet, sillä pirunpelloissa kiviä riittää. Saaren kärkiosat ovat kansallispuistoaluetta ja siellä liikkuminen on sallittua. Länsiosassa on kuitenkin liikkumiskielto keväisin lintujen pesimäaikaan. Jurmon saari on edelleen asuttu vuoden ympäri. Ei siis pidä mennä saaren vakituisten eikä myöskään kesäasukkaiden pihoille.
Kansallispuiston telttailualue ja nuotiopaikka sijaitsevat Moringharulla kyläsataman läheisyydessä. Saaren asukkaat saivat aikoinaan elantonsa kalastuksesta. Nyt tärkein tulonlähde on matkailu. Majoittuminen onnistuu telttailun ohella myös paikallisissa vuokramökeissä. Niissä on hyvä varustus keittiövarusteineen. Vettä saa kaivosta, mutta ruuat kannattaa tuoda mukanaan mantereelta. Jurmon satamassa on kesäisin kioski ja kahvila sekä WC.
Jurmossa sijaitsee myös Turun lintutieteellisen yhdistyksen lintuasema.
Jurmon tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat vanha tuulimylly, pieni hautausmaa sekä kappeli vuodelta 1846. Kappelin oven ollessa auki, kannattaa poiketa sisälle. Nähtävänä on muun muassa katosta riippuva votiivilaiva 1700-luvulta. Jurmon luontotuvassa eli Iurimassa voi tutustua saaren luonnosta ja historiasta kertovaan näyttelyyn.
Yhteysaluksen kyydissä matka Jurmoon kestää kolmisen tuntia. Laivan henkilökunnalle pitää ilmoittaa, jos aikoo jäädä pois Jurmossa. Kotimatkaa varten voi soittaa laivalle sen ollessa lähdössä Utöstä ja pyytää poikkeamaan Jurmossa. Puhelinnumero löytyy sataman ilmoitustaululta. Laivamatka on ilmainen ja sen aikana pysähdytään yleensä myös Nötössä ja Aspössä. Aikataulut. Lisätietoja täältä.
Jurmo kuuluu hallinnollisesti Paraisten kaupunkiin.
JURMO
