SATAKUNTA / PORI – Teollisuuspohatta Fritz Arthur Juséliusta ei voi syyttää vaatimattomuudesta. Hän rakennutti nuorena tuberkuloosiin kuolleen tyttärensä Sigridin hautapaikaksi komean mausoleumin. Siitä on tullut eräs Porin tunnetuimmista nähtävyyksistä.
Keuhkotautiin kuollut Sigrid lepää kryptan keskellä valkomarmorisessa sarkofagissaan. Myös isän, mausoleumin rakennuttajan, viimeinen lepopaikka löytyy täältä. Sigridin äiti ja myös sisko Thyria on haudattu Pienen Kappelin läheisyyteen sukuhautaan. Juséliuksen toisen vaimon hauta on myös Pikku kappelin läheisyydessä ja kolmas vaimo mausoleumin pihamaalla.
Vuorineuvos Jusélius oli varakas liike- ja teollisuusmies. Hän toimi aktiivisesti myös Porin kunnallispolitiikassa. Jusélius keräsi suuren omaisuuden puutavarakaupalla. Hän antoi mausoleumin suunnittelutehtävän kirkkoarkkitehtina tunnetulle Josef Stenbäckille.
Mausoleumi muodostuu kahdeksankulmaisesta runkohuoneesta, johon liittyvät eteishalli, kuorihuone sekä pohjakerroksessa sijaitseva krypta. Kupolin torni kohoaa 35 metrin korkeuteen. Sisäänkäynnin jälkeen tullaan eteishuoneen kautta hautaholvin yläpuoliseen tilaan, jonka lattian pyöreästä aukosta avautuu näkymä alas kryptaan. Aukkoa reunustaa Gallen-Kallelan suunnittelema marmorikaide.
Sigrid Juséliuksen sarkofagi on nähtävissä hautaholvin keskellä, ja isä Juséliuksen sarkofagi on sijoitettu kryptan sivukappeliin. Yleisöllä ei ole pääsyä hautaholviin.
Vuonna 1903 valmistuneen uusgoottilaista tyyliä edustavan hautakappelin mielenkiintoisimmat yksityiskohdat ovat Akseli Gallen-Kallelan tekemät seinämaalaukset. Kuolema-teemaiset freskot sopivat hyvin tunnelmaan. Löytyypä Tuonelan virta -nimisestä maalauksesta taiteilija itsekin. Taustalla erottuu Gallen-Kallelan ystävän Pekka Halosen kasvot. Jälkimmäinen sai tehtäväkseen maalata mausoleumin eteisen seinämaalaukset.
Nopeasti nousseen mausoleumin rakentamisessa tehtiin paljon virheitä. Ilmanvaihto oli puutteellinen. Mausoleumi oli talviaikaan ilman minkäänlaista lämmitystä. Rakennusmateriaalina julkisivussa käytetty hiekkakivi soveltui huonosti freskojen pohjaksi. Kosteus vahingoitti maalauksia ja ne tuhoutuivat lopullisesti tulipalossa 1930-luvulla.
Jusélius ehti tilata kuvanveistäjä Emil Cedercreutzilta korvaavat ja kestävämmät taideteokset, joilla oli tarkoitus peittää alkuperäiset seinämaalaukset. Juséliuksen kuoltua suunni-telmasta luovuttiin ja alkuperäiset teokset haluttiin kunnostaa. Taiteilijan poika Jorma Gallen-Kallella entisöi isänsä seinämaalaukset. Pekka Halosen teoksia ei maalattu enää uudestaan.
JUSELIUKSEN MAUSOLEUMI
Osoite: Maantienkatu 33, Pori, Käppärän hautausmaa.
LUE MYÖS: Korsmanin talo on sisustettu 1950-luvun alun tyyliin
LUE MYÖS: Luontotalo Arkissa eläimet vaikuttavat hämmästyttävän eläviltä
LUE MYÖS: Porissa sijaitsee mahdollisesti Suomen upein teatterirakennus
LUE MYÖS: Reposaari on rauhan tyyssija
LUE MYÖS: Rosenlew-museo tarjoaa nostalgisen matkan vuosikymmenien taakse
LUE MYÖS: Satakunnan Museo Porissa yllättää monipuolisuudellaan
LUE MYÖS: Satakunnan palomuseo Waluvaara kertoo tarinan palontorjunnan alkuajoista kohti tätä päivää
LUE MYÖS: Yyterin hiekkarannat halutaan pitää mahdollisemman luonnontilaisena
