Valikko Sulje

Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas. Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Jyrkkälän Tykit on toki ilman näitäkin pelimiehiä noussut Turussa kulttimaineeseen. Syksyllä 25-vuotisjuhliaan viettävä seura tunnetaan omintakeisesta huumoristaan ja possunpunaisesta peliasustaan. Jalkapalloa pelataan kuitenkin ihan tosissaan.

– Pinkkivärinen peliasu valittiin aikoinaan saunailtatunnelmissa. Alkuaikoina meihin suhtauduttiin erikoisen peliasun ansiosta pelleporukkana. Nykyään saamme kyllä hienoa arvostusta. Meillä on ollut aina pilke silmäkulmassa, mutta teemme silti asioita tosissamme. Emme mene kentälle pelleilemään, kertoo Mika Remander, JyTyn joukkuejohtaja ja seuran puheenjohtaja.

Vaikka ”Rema” ei itse myönnä, ei Jyrkkälän Tykkejä ehkä olisi ilman häntä enää olemassa. Remanderin samanaikainen työ pallopojasta varainhankintaan on seuralle korvaamaton. Hän oli mukana pelaajana jo silloin, kun seura perustettiin.

Nimensä mukaisesti Jyrkkälän Tykkien historia alkaa Turun yhdestä kaupunginosasta. Vuosikymmeniä sitten Naantalin pikatien ja Suikkilantien kainalossa sijaitseva Jyrkkälä oli lapsia täynnä oleva betonilähiö, jonka maine ei ollut paras mahdollinen. Ongelmalähiössä oli levotonta.

– Pelasimme nuorena Nahkakuulassa (NaKu), mutta halusimme oman joukkueen. Meitä oli silloin useita samanikäisiä nuoria Jyrkkälässä. Ensimmäiset vuodet kaikki pelaajat tulivatkin Jyrkkälän ja Härkämäen alueelta. Mukana oli kaikenlaisia kavereita. Jalkapallon ansiosta moni pysyi poissa pahanteosta. Saimme mukaan kavereita, jotka olivat menossa ihan väärään suuntaan.

Sarjapelit alkoivat alimmalta mahdolliselta tasolta, Turun piirin seitsemännestä divisioonasta. Joukkue nousi nopeaan tahtiin ylemmäksi. Jyrkkälän Tykit on vakiinnuttanut paikkansa Kolmosen ja Nelosen tasolle.

Komea nimi on säilynyt, mutta vuosien myötä joukkueen pelaajat ovat vaihtuneet. Ovet ovat olleet aina avoinna uusille tulijoille.

”On yhdentekevää, oletko keuruulainen juntti, Lapista emigroitunut kylähullu, suomenruotsalainen hippi, siilinjärveläinen Juro-Petteri – mahdollisuus tulla joukkueeseen on aina tarjottu” (Saku Holmqvist, JyTy).

Vaikka Tykit pelaa alemmilla sarjatasoilla ja jalkapallo on pelaajille vain mukava harrastus, kertyy kauden aikana tuhti summa kuluja. Jyrkkälän Tykeissä talkoohenki on elänyt vahvana koko seuran olemassaolon ajan.

– Teemme talkoita todella paljon. Kaksi kolmasosaa kauden budjetista muodostuu tällä tavoin. Harva turkulainen tämän tason seura tekee yhtä paljon talkootyötä. Seurassamme pelaajille ei makseta, mutta kaikki tekevät talkoita. Pelaajien työelämän kautta saamme myös yhteistyökumppaneita.

”Kopissa vaihdetaan pelikamoja päälle – osa herjaa heittäen, osa armottoman tiukkoja rutiineja noudatellen. Vierekkäin istuvat opettaja ja pankkiiri, vastapäätä maalari ja messurakentaja. Rakennusmestari naurattaa jutuillaan joukkueen opiskelijanuorukaisia. Roskakuski alkaa olla jo siinä määrin levoton, että joukkueen kapteeni, ilmastointiasentaja, päättää komentaa joukkueensa alkulämmittelyyn.”

Kun seuralla on ikää jo neljännes vuosisata, on moni pelaaja ehtinyt jo ikämiesikään. Jyrkkälän Tykeillä onkin vahva edustus ikämiessarjoissa. Siitä osoituksena on 35-vuotiaiden SM-kultaa vuodelta 2016.

– Ikämiesjoukkueessamme on muutama ihan alkuperäisiä jätkiä. Ja sitten on niitä, jotka ovat tulleet joskus muualta, mutta ovat pelanneet meillä jo vuosia edustuksessa. Kun ikää on tullut lisää, he ovat siirtyneet ikämiesjoukkueeseen.

Yksi asia huolettaa joukkueenjohtajaa. Edustuksenkin pelaajat alkavat olla konkariosastoa. Nuoria pelimiehiä tarvittaisiin lisää.

– Taso noussut. Kolmosessa, mihin halutaan nousta, ei enää pärjää, jos ikärakenne on väärä. Nuoria on vaikea saada mukaan ja jäämään seuraan.

Mika Remander.

ETUSIVU