Kahtia jakautunut Belgia

Antwerpen.

Belgia on suomalaisille melko tuntematon maa, vaikka se tarjoaa matkailijalle monipuolista nähtävää Atlantin hiekkarannoilta Ardennien vuoristoon. Maan parasta antia ovat maalaukselliset keskiaikaiset kaupungit pitsimäisine rakennuksineen.

Hyvän ruuan ystäville Belgia suo todellisen gourmet-seikkailun.

Belgia on ristiriitojen maa. Sillä on kolme virallista kieltä (flaami, ranska ja saksa). Jokainen kieliryhmän edustaja pitää tiukasti kiinni omista oikeuksistaan. Sotkuisen kansakunnan yhteinen edellinen kuningas Albert II yritti tasapainoilla riitapukarien välissä. Vaikka valtio natisee liitoksissaan, on belgialaisten kansallistunne voimakas.

Belgian historia on pitkä ja värikäs ulottuen aina Rooman vallan aikaan asti. Siitä tuli itsenäinen kuningaskunta vasta vuonna 1831, kun belgit kyllästyivät keinotekoiseen yhteiseloon hollantilaisten kanssa. Saksasta tullut prinssi Leopold I valittiin maan johtoon.

Itsenäistymistä edelsi kähinät Euroopan suuren häirikön Napoleon Bonaparten kanssa. Belgian maaperällä Waterloossa ratkottiin eurooppalaista historiaa vuonna 1813. Napoleon kukistettiin ja ranskalaisen pelottelupolitiikan vastapainoksi maanosamme kartta muokattiin uusiksi. Atlantin rannalle perustettiin Alankomaiden kuningaskunta, johon Belgiakin kuului itsenäistymiseensä asti.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Belgia julistautui puolueettomaksi, mutta sai kokea kuitenkin saksalaisten pikamiehityksen. Kuningas Albertista tuli sankari, koska ei suostunut pakenemaan maasta.

Toisessa maailmansodassa historia toistui; Hitlerin joukot tunkeutuivat Belgiaan ilman suurempaa vastarintaa. Kuningasperhe pakeni Englannin kanaalin toisella rannalle. Sodan jälkeinen kehitys on vienyt Belgia kohti kansainvälisyyttä. Euroopan yhdentyminen lähti liikkeelle Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamisesta vuonna 1957. Brysselistä tehtiin yhteisön päämaja.

Euroopan unionin ja Naton virkamiesten ohella maassa työskentelee suuri joukko eri kansainvälisten yritysten henkilökuntaa. Kymmenet eri kansallisuudet värittävät nyky-Belgiaan. Rajojen ollessa avoimia maahan virtaa vuosi vuodelta yhä enemmän laittomia ja laillisia siirtolaisia.

Belgia on pieni maa. Muutamassa tunnissa voi ajaa maan laidalta toiselle. Rajojen välinen etäisyys ei missään kohdassa ole enempää kuin runsaat 300 kilometriä. Vaikka Belgia on Euroopan tiheimmin asuttu maa, löytyy maasta runsaasti kohteita luontomatkailijoille. Laajat peltoalueet ja tiheät metsät ovat olennaisen osa belgialaista maisemaa.

Belgian luoteisosassa, Flanderissa maisemat muistuttavat Alankomaita. Maata mereltä suojaavat padot, kanavat ja joet sekä merenpintaa alemmalla olevat hedelmälliset pellot ovat vuosisatojen aikana raivattua kulttuurimaisemaa. Keski-Belgiassa maanpinnan tasaisuus alkaa vähitellen kohota Kaakkois-Belgian vuoristomaisemiin. Maan korkeimmat kohdat ovat Ardennien alueella. Syvällä maan alla kulkee jokien kaivertamia onkaloita tippukiviluolineen.

Belgian pohjoisen alueen Flanderin kulta-aika oli vuosisatoja sitten keskiajalla, 1200- ja 1300-luvuilla. Alue oli Länsi-Euroopan taiteen ja kaupankäynnin tärkeä keskus. Flaamien villasta kudottu kangas oli arvotavaraa, jota kaupattiin kaukaisiinkin maihin. Rikastuneet kauppiaat kuluttivat rahaa runsaasti. Jälkipolville on jäänyt ihastuttavia pitsikoristeisia porvariskaupunkeja.

Brysselin ohella Brugge, Antwerpen, Gent, Leuven ja Ypres ovat kaupunkimatkailijan ihannekohteita. Somat kaupungit koristeellisine raatihuoneineen ja kiltataloineen ovat mitä komeampia kuvauskohteita. Kaupunkeja halkovat kanavat jokilaivoineen täydentävät idyllisen kaupunkimaiseman.

Monille matkailijoille belgialainen ruoka on matkan suurin elämys. Vaikka Brysselin taivaalla tuikkivat Michelin tähdet, ovat tavalliset rasvassa paistetut ranskalaiset, (frites) belgialaisten herkkuruokaa.

Lähellä Brysselin EU-korttelia Place Jourdaanin aukiolla sijaitsevan Antoine-grillikioskin edessä on aina jonoa. Monet tulevat kaukaakin maistelemaan kahdesti öljyssä eri lämpötilassa paistettuja ranskiksia, tietysti majoneesin kera nautittuna.

Belgialaisessa keittiössä on paljon naapurimaan Ranskan vaikutusta, mutta monien mielestä Brysselissä syö paremmin ja edullisemmin kuin Pariisissa. Annokset ovat ainakin suurempia. Ranskalaisten perunoiden lisäksi belgialaisten intohimona ovat simpukat (moules). Niitä popsitaan vadillinen ennen pääruokaa.

Olut on Belgiassa elintarvike, ei alkoholijuoma. Silmiään saa hieraista, kun näkee poliisin siemailevan mallasjuomaa virkapuku päällä paikallisessa kuppilassa. Valinnanvaraa on runsaasti; yli 400 erilaista belgialaista olutmerkkiä. Kriek, kirsikan makuinen variaatio on suosituimpia.

Belgia on erikoinen maa, jossa on kaksi kansaa ja kaksi kieltä. Flaamin kieltä (hollannin kielen murretta) puhuvat pohjoisen asukkaat ja etelän ranskan kieltä puhuvat vallonit eivät tahdo tulla toimeen keskenään. Kielellinen ja kulttuurillinen kahtiajako perustuu historiallisiin tapahtumiin.

Bryssel on virallisesti kaksikielinen, mutta Brugge on flaaminkielinen. Väärässä paikassa väärällä kielellä puhuminen voi aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Flaamin kieltä puhuvat ymmärtävät, että heidän kieltä harva ulkomaalainen osaa, ja siksi keskustelu käydään turistin kanssa aina englanniksi. Vallonille voi tietysti puhua ranskaa, mutta varmuuden vuoksi kannattaa käyttää englantia.

Belgian parhaat kaupunkikohteet

Oostende

Aurinkoinen sää ei ole syy lähteä viettämää lomaa Belgiaan. Vaikka tilastollisesti rannikolla sataa 200 päivänä vuodessa, aurinkoakin piisaa. Niinä päivinä belgialaiset ryntäävät rannikon lomakohteisiin. Näin tekivät jo Belgian kuninkaat Lepold I ja Leopold II perheineen. 1800-luvulla suora junayhteys Brysselistä mahdollisti Belgian yläluokan lomanvieton Oosteenden hiekkarannoilla ja kasinoilla.

www.oostende.be

Brugge

Brugge on suoraan historiallisesta kuvakirjasta. Belgian somin kaupunki on kuin flaamilaisen taidemaalarin van Eyckin mestariteos. Opaskirjat väittävät Bruggen olevan Belgian viehättävin kaupunki. Todellisuudessa se on viehättävin kaupunki koko Euroopassa.

www.brugge.be

Gent

Iltavalaistu Gent saa matkailijan huokailemaan. Keskiajalla kukoistanut tekstiilikauppa synnytti porvarien rakennuttaman kaupunkiarkkitehtuurin, joka hivelee silmää. Mikaelin sillalta avautuva vanhankaupungin näkymä Belgian idyllisimpiä.

www.gent.be

Antwerpen

Antwerpen ja timantit kuuluvat yhteen, sillä suurin osa jalokiven maailmankaupasta käydään täällä. Timanttien ohella Antwerpen tunnetaan taidemaalari Rubensin kotikaupunkina ja taivaita hipovien katedraalien satamakaupunkina. Vaikka meri on kymmenien kilometrien päässä, on Antwerpen eräs Euroopan suurimmista satamakaupungeista.

www.antwerpen.be

Liege

Liege on kirjailija George Simenonin kaupunki. Turistitoimistosta saa kartan, jonka avulla voi seurata kirjailijan kuuluisan hahmon komisario Maigret’n jalanjälkiä.

www.liege.be

Dinat ja Namur

Dinat ja Namur tarjoavat toisenlaista Belgiaa. Ardennien vuoriston etumaastossa ja Meuse-joen rannalla sijaitsevat viehkeät kaupungit ovat matkailijoiden suosiossa. Dinat on belgialaisen saksofonin kehittäjän Adolphe Saxin kotikaupunki. Namur Wallonian pääkaupunki ylpeilee useilla historiallisilla kohteillaan.

www.dinat.be, www.namur.be

Waterloo

Waterloon taistelu on eräs merkittävin tapahtuma Euroopan sotahistoriassa. Brittiläisiä johtanut Wellington löi Napoleonin kiivaan taistelun jälkeen. Taistelun kulkua voi seurata tarkasti paikan päälle rakennetussa opastuskeskuksessa.

www.waterloo.be

Brugge.
Bryssel.

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU