TPS 100 VUOTTA. Se uutinen hätkähdytti monia. Nättinummen tervaskanto, Timo Nummelin, kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. Aivoinfarkti ei juurikaan varoittele etukäteen. Näin ei myöskään ”Numpan” kohdalla.
Timon aamuinen kahvinkeitto sai yllättävän käänteen. Vasen käsi meni tunnottomaksi ja poskilihakset lerpahtivat. Onneksi vieressä oli Marjut, Timon aviovaimo. Aivoinfarktissa taistellaan aikaa vastaan. Mitä nopeammin pääsee liuotushoitoon, sitä suuremmat mahdollisuudet on selviytyä. Noin puolessa tunnissa Timo oli jo Tyksissä. Tukos oli kaulavaltimossa.
Kaupungilla liikkuneet villit huhut kertoivat, miten turkulainen kiekkoleijona makaa sairaalassa halvaantuneena. Ihan näin huonosti asiat eivät kuitenkaan olleet.
Liuotushoito tehosi ja leikkausta ei tarvittu. Viikko meni kuitenkin sairaalassa. Reissu taisikin olla Nummelinille pisin aika, minkä tämä kiekkolegenda on elämänsä aikana sairaalassa viettänyt.
Sairaalareissun jälkeen Timolle tuli kuukauden hikiliikuntakielto. Autonrattiinkaan ei saanut mennä kolmeen kuukauteen. Tilanne lienee ollut melko erikoinen miehelle, jolla liikunta oli ollut lähes päivittäistä.
Usein on kyse myös tuurista. Kohtausta edellisenä päivänä Nummelin oli pilkkomassa polttopuita. Seuraavana aamuna infarktin iskiessä apu oli kotona lähellä.
– Olihan minulla hyvä tuuri, kun sain kohtauksen kotona ja Marjut oli paikalla. En edes ehtinyt laittamaan kenkiä jalkaan, kun pillit soiden mentiin sairaalaan. Mattia ja Teppoa lainatakseni, tässäkin tapauksessa kaiken takana on nainen, muistuttaa Numppa.
Isä-Nummelinista on kirjoitettu paljon. Samoin hänen kiekkoilevasta pojastaan Petteristä. Molemmat ovat urheilusuorituksillaan paistatelleet lehtien otsikoissa ja TV-kameroiden edessä. Perheen todellinen ”päävalmentaja” Marjut Nummelin, aviovaimo ja kiekkoilevien poikien äiti, on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Marjutin näkemien otteluiden määrä lienee Suomen ennätys. Tuskin on toista lätkävaimoa ja pelaajan äitiä, joka on istunut katsomossa yhtä ahkerasti aina 1960-luvulta alkaen.
Vanhempi sukupolvi muistaa, miten TPS:n numero Kolme keräsi lämmittelyn jälkeen kiekot jäältä ja tuli ensimmäisenä takaisin kaukaloon ennen ottelun alkua. Numppa luisteli maalin takaa jäähyaition kohdalle ja morjesti vaimolleen. Marjut istui samalla paikalla vuodesta toiseen.
– Jos en ehtinyt vakiopaikalleni ennen peliä, Timppa huomautti asiasta kotona, kertoo Marjut.
Pariskunnan yhteiselämä sai alkunsa 1960-luvun alkuvuosina Turun kauppatorin laidalta. Siilitukkainen lihapiirakkaa mutusteleva Nummelin meni hätistelemään pois humalaista kaveria, joka häiritsi bussipysäkillä odottavaa kaunokaista, tulevaa Timon vaimoa. Sen jälkeen pari-Nummelin on pitänyt yhtä vuosikymmeniä.
Marjutilta ei ole jäänyt vuosikymmenien aikana montaakaan miehensä ottelua väliin. Eräs pakollinen poisjäänti oli vuonna 1972, kun Pikku-Numppa, Petteri syntyi. Kun isoveli Karikin pelasi junnuna jääkiekkoa, kasvoi äidin jääkiekon seuraaminen poikiensa harrastusten myötä moninkertaisesti.
Lätkäperheessä äidin aikataulut menevät jääkiekon mukaan. ”Häämatkankin” Timo teki yksin, sillä vihkimisen jälkeen jo seuraavana aamuna oli pelimiehellä ottelumatka ulkomaille. Perhejuhlat, ristiäiset, lasten synttärit ja hääpäivätkin on jouduttu sovittamaan otteluaikataulujen mukaan.
– Juhlapyhiä on harvoin vietetty yhdessä. Olen usein istunut katsomossa Timon pelatessa.
