VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kun muualla Kakolanmäellä rakennetaan kokonaan uutta tai nykyaikaistetaan vanhoja rakennuksia rakentamalla esimerkiksi parvekkeita, toimitaan mäen korkeimmalla kohdalla päinvastoin. Keltainen kivitalo eli vankilajohtajan entinen asunto pihapiireineen, entisöidään ulkoasultaan alkuperäiseen asuunsa.
Heikki Sankari on asettautunut perheineen tänne. Perhe asuu vankilanjohtajan käytössä olleen rakennuksen yläkerrassa. Alakerrassa toimii Cafe Kakola ja pihan entiseen hevostalliin on sijoitettu mielenkiintoinen Kakolanmäen museo.
Jälkimmäistä ei pidä sekoittaa alueella järjestettäviin opastettuihin kävelykierroksiin. Kakolanmäen museo on omistajansa itsensä rakentama yksityinen museo.
Kakolanmäen muutostyöt pääsivät alkuun vuonna 2007, kun Turussa avattiin uusi Saramäen vankila. Kaikki vangit siirrettiin sinne. Näin keisarivallan ajoista 1800-luvun puolestavälistä alkanut vankilatoiminta Kakolanmäellä tuli päätökseen. Samalla Turun kaupunki sai uuden asuinalueen, kun rakennusyhtiöt alkoivat muuttamaan kiivaaseen tahtiin vangeista vapautunutta aluetta uusiokäyttöön. Tuli asuntoja, ravintolatoimintaa, hotelli, kylpylä jne.
Teatterimaailmasta paremmin tuttu Heikki Sankari tarttui tilaisuuteen ja hankki itselleen vuonna 1877 valmistuneen vankilajohtajan asunnon pihapiireineen. Vankilajohtaja Totti Karpela oli ollut talon edellinen asukas. Piharakennuksiin kuuluu myös puinen asuinrakennus, jossa aikoinaan asui apulaisvankilanjohtaja sekä punatiilinen hevostalli, nykyinen museorakennus.
Vankilamuseon perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun entinen vartija, nykyisin edesmennyt Armas Lehtinen ilmestyi paikalle. Hän oli tullut Turun kuritushuoneen eli Kakolan palvelukseen jo vuonna 1948. Armas toi mukanaan oman Kakolassa käyttämänsä koppalakin. Palautan takaisin kotiin, kuten hän itse asian ilmaisi.
Lehtisen jälkeen moni muukin Kakolan entinen työntekijä tai heidän jälkeläisensä ovat tuoneet Kakola-ajan esineitä. Näin syntyi ajatus vankilamuseon perustamiselle.
Kovamaineista Kakolaa ei pidä myöskään sekoittaa alueen toiseen vankilaan, Lääninvankilaan, joka on nykyään muutettu hotelliksi.
Nimi kakola on ilmeisesti syntynyt alueella aikoinaan sijainneen mielisairaalan inspiroimana. Vankila-aikana Kakolan kolkkojen seinien sisälle sijoitettiin oman aikansa Suomen kaikkein hurjimmat roistot ja murhamiehet. Kakolaa pidettiinkin rikollisten korkeakouluna. Enimmillään vankeja oli 1300. Joten monenlaista tarinaa ja ihmiskohtaloita on tarjolla.
Sankari on tehnyt valtavan työn etsiessään tietoa ja kerätessään vankilahistoriaan liittyviä esineitä sekä tarinoita. Hevostalliin on kerätty valokuva- ja esinemateriaalia sadan vuoden ajalta. Kaikesta näkyy museoisännän valtava intohimo, ei pelkästään liittyen keräilyyn, vaan myös museoesineiden esillepanoon. Lopputulos on kiehtova.
Vaikka Kakolanmäen museo ei ole suuren suuri, täällä vierähtää aikaa helposti, sillä mielenkiintoisia tarinoita ja ihmiskohtaloita on esillä useita. Museoon sisään astuessa kannattaa ottaa mukaansa kierrokselle opaslehtinen, joka kertoo seikkaperäisesti näyttelystä kohta kohdalta.
Iso osa museon harvinaisista 1900-luvun alun valokuvista on Kakolan pastori Johan Richard Ellilän ottamia. Harvinaisia ne ovat siksi, kun vankien valokuvaaminen oli kiellettyä. Ellillä kuvasi vankien arkea juuri ennen lähtiessään eläkkeelle.
Valokuvien lisäksi esillä on vankilahistoriaan liittyviä esineitä, kuten vankien tekemiä lasten leluja. Yksi nurkkaus on varmasti mielenkiintoisin. Nähtävänä on vankien itsensä valmistamia tatuointivälineitä. Vain mielikuvitus on ollut rajana, kun kiellettyjä teknisiä vempaimia on pyritty kehittämään. Houkutus on ollut ainakin suuri, sillä tatuointitaitoinen vanki on ollut vankilan seinien sisäpuolella arvoasteikossa korkealla.
Kolmiodraamaltakaan ei ole vältytty. Mathilda August Wrede omisti elämänsä vankien auttamiseen. Hän olikin ahkera vierailija Kakolassa. Tarinan mukaan Wrede vietti paljon aikaa murhamies Matti Haapojan sellissä. Haapoja oli tunnustanut 18 henkirikosta. Sen aikainen vankilanjohtaja oli myös mieltynyt kyseiseen vankien ystävään. Ihastus ei johtanut johtajaa miellyttäneeseen lopputulokseen, joten siihen päättyivät myös Wreden vierailut Kakolassa.
Museossa esitellään tietysti myös alueelta louhitun kakoliitin eli virallisesti Kakolan graniitin tarina. Vankila-alueen kupeessa oli 1800-luvulla valtava Ab Granitin omistama louhos, josta vankityövoiman avulla louhittiin kivimateriaalia käytettäväksi julkisiin rakennuksiin. Osa materiaalista meni Kakolan alueen omiin tarkoituksiin. Louhos oli alueen puutarhojen ohella luottovankien tärkein työllistäjä. Vaikka työ oli raskasta ja vaarallistakin, se oli vankien keskuudessa erittäin haluttua.
Louhoksen alueelle syntyi pohjavedestä pieni ”uimala”, jota vangit kutsuivat Kakolan Rivieraksi. Nyt samaiselle alueelle rakennetaan kerrostaloja.
Toki Kakolastakin yritettiin karata. Museo kertoo erään pakotarinan. Vankilassa räätälinä toiminut vanki onnistui väsäämään itselleen köyden ja uudet vaatteet sekä sahaamaan vielä sellinsäkin kalterit poikki. Pakomatka muurin yli kesti kuukauden ennen paluuta takaisin Kakolaan.
Vankien mielenterveyttä hoidettiin erilaisin harrastuksin. Jos omasi musiikillisia lahjoja, saattoi päästä mukaan torvisoittokuntaan. Vangin oli kuitenkin lupa soittaa vain soitettavaksi määrättyjä kappaleita.
Vankilajohtajan käytössä olleen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa asuivat talous- ja järjestysvahtimestari. Nykyinen omistaja kutsuu kotiaan osuvasti nimellä Kakolankruunu. Nyt näissä tiloissa toimii myös tunnelmallinen Cafe Kakola. Kahvia voi halutessaan nauttia vankien tavoin peltimukista. Leivosta syödessään kannattaa varoa sisälle mahdollisesti kätkettyä viilaa. Lippuja museoon myydään kahvilassa.
Kakolanmäellä on vähäinen määrä ulkopuolisille parkkipaikkoja. Retkeen voi yhdistää matkan funikulaarilla ylös mäen päälle.
Museon ja kahvilan aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen.
KAKOLANMÄEN MUSEO
Osoite: Lohrmanninkatu 4, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
