VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Muutos on melkoinen. Turun Kakskerran saarella sijaitseva Brinkhallin kartano oli vielä pari vuosikymmentä sitten surullinen näky. Omistajalla, Turun kaupungilla, ei ollut suuremmin intressejä kunnostaa historiallisen arvokasta rakennustaan.
Aika ja ilkivalta tekivät tehtävänsä. Puutarha metsittyi ja rakennusten ovet sekä ikkunat potkittiin säpäleiksi. Onpa joku joskus innostunut kaahaamaan kartanon päärakennuksen sisätiloissa mopollaankin.
Orastavaa uutta tulemista virisi, kun Brinkhallin kartanomiljöötä oivallettiin käyttää kulisseina kuvauksissa. Monet muistavat paikan Hovimäki-sarjan ja Käsky-elokuvan kuvauspaikkana.
Brinkhallin alakulo päättyi, kun Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö osti kartanon Turun kaupungilta vuonna 2001. Säätiö oli saanut lahjoituksen Anna ja Signe von Bonsdorffin rahastolta. Varat käytettiin kartanon hankintaan sekä sen kunnostamiseen.
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on saanut myös arvokkaita esinelahjoituksia. Tamperelainen keräilijä Markku Jokela on kerännyt komean empirekokoelman, jonka hän lahjoitti vuonna 2016 säätiölle Brinkhallin kartanon sisustamista varten. Kokoelmaan kuuluu muun muassa useita empireajan huonekaluja, kattokruunuja, lasi- ja posliiniesineitä sekä kynttilänjalkoja.
Edesmennyt turkulainen Valto Kokkala oli myös innokas keräilijä. Hän testamenttasi lähes koko omaisuutensa Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle. Kokkola oli itse kovasti mieltynyt Brinkhallin kartanoon ja sen puistoon. Hänen lahjoituksensa turvin kartano sai runsaasti arvokasta esineistöä sisätilojensa sisustamiseen.
Brinkhall sijaitsee kauniilla paikalla Kakskerranjärven ja meren välissä. Tiedetään, että samalla paikalla sijaitsi 1500-luvulla Brinkkala-niminen kartano. Sen ensimmäinen omistaja oli Turun linnan käskynhaltija Hans Eerikinpoika.
Merkittävä aika kartanon historiassa alkoi, kun se siirtyi Turun Akatemian lääketieteen professori Gabriel Bonsdorffin (1762-1831) ja hänen varakkaan vaimonsa Anna Adolfina Buschin omistukseen. Bonsdorffista tuli maamme ensimmäinen arkkiatri, jonka jälkeen Venäjän keisari Aleksanteri I aateloi hänet von Bonsdorffiksi. Kartanokin muutti nimensä Brinkkalasta Brinkhalliksi.
Bonsdorff oli edistyksellinen ja aikaansaava mies. Hän oli kiinnostunut arkkitehtuurista ja puutarhanhoidosta. Oma kartano sopi hyvin Bonsdorffin suunnitelmiin. Hän muun muassa rakennutti nykyisen kartanon piharakennuksineen. Myöhäiskustavilaisuutta edustava 15-huoneen päärakennus valmistui vuonna 1793. Piha-alueelle nousi symmetrisesti neljä rakennusta, Kavaljeerisiipi, Pehtoorinsiipi, Pakarintupa ja viljavarasto.
Kavaljeerisiiven saliin sijoitettiin kartanoisännän mittava luonnontieteellinen kokoelma. Pehtoorintupa on ollut alun perin Brinkhallin tilanhoitajan asunto ja konttori. Nykyään talo toimii kesäkahvilana. Kartanon maille perustettiin myös barokin suuntausten mukainen geometrinen hedelmäpuutarha.
Bonsdorff rakennutti kookkaan kivinavetan, joka oli aikanaan eräs Turun suurimmista. Nyt siitä on yhä jäljellä kiviset seinärauniot. Sodan aikana venäläiset pommikoneet aiheuttivat suurta tuhoa.
Jokainen kartanonomistaja on kukin vuorollaan muokanneet Brinkhallia mieleisekseen. Vuorineuvos Emil Sarlin aloitti kartanon nykyaikaistamisen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Hän esimerkiksi toteutti kartanon päätyyn puolipyöreän vilpolan.
Seuraavan omistajan porilaisen Georg Werner Rambergin aikakaudella kartano varustettiin keskuslämmityksellä ja nykyaikaisella kylpyhuoneella. Huoneita restauroitiin osin vanhaa säilyttäen. Rambergien aikana Brinkhall tunnettiin laadukkaista omenoistaan. Niitä myytiin aina Ruotsissa asti.
Rambergit olivat viimeiset omistajat, kun kartano vielä eli loistonaikaa. Kylmät sotatalvet palelluttivat omenasadon. Sodan jälkeinen karjalaisten asutustoiminta pakkoluovutuksineen vähensi tilan maista lähes puoleen. Rahapulassa jouduttiin myymään osa ranta-alueistakin. Lopulta kartano myytiin Turun kaupungille vuonna 1967.
Nykyisin Brinkhall elää vahvasti uutta nousua, kiitos omistajan, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön. Vuosi vuodelta rapistunut kartano on saatu entiseen asuunsa Bonsdorffin aikakautta kunnioittaen.
Brinkhallista on tullut myös suosittu musiikista ja taiteesta kiinnostuneiden ihmisten kohtaamispaikka. Tuskin kesäkahvilallekaan voi olla idyllisempää sijoituspaikkaa. Kartano on nykyisin suosittu juhlapaikka esimerkiksi yksityistilaisuuksien järjestämiseen. Alueelta löytyy myös majoitustiloja. Mukava Brinkhallin uimarantakin on kivenheiton päässä.
Aukioloajat ja poikkeukset www.Brinkhall.fi , kannattaa katsoa, koska häiden aikaan ei kahvilaa yleensä pidetä auki eikä kartanoon pääse tutustumaan.
BRINKHALLIN KARTANO
Osoite: Brinkhallintie 414, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
