Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Muutos on melkoinen. Turun Kakskerran saarella sijaitseva Brinkhallin kartano oli vielä pari vuosikymmentä sitten surullinen näky. Omistajalla, Turun kaupungilla, ei ollut suuremmin intressejä kunnostaa historiallisen arvokasta rakennustaan.

Aika ja ilkivalta tekivät tehtävänsä. Puutarha metsittyi ja rakennusten ovet sekä ikkunat potkittiin säpäleiksi. Onpa joku joskus innostunut kaahaamaan kartanon päärakennuksen sisätiloissa mopollaankin.

Orastavaa uutta tulemista virisi, kun Brinkhallin kartanomiljöötä oivallettiin käyttää kulisseina kuvauksissa. Monet muistavat paikan Hovimäki-sarjan ja Käsky-elokuvan kuvauspaikkana.

Brinkhallin alakulo päättyi, kun Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö osti kartanon Turun kaupungilta vuonna 2001. Säätiö oli saanut lahjoituksen Anna ja Signe von Bonsdorffin rahastolta. Varat käytettiin kartanon hankintaan sekä sen kunnostamiseen.

Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on saanut myös arvokkaita esinelahjoituksia. Tamperelainen keräilijä Markku Jokela on kerännyt komean empirekokoelman, jonka hän lahjoitti vuonna 2016 säätiölle Brinkhallin kartanon sisustamista varten. Kokoelmaan kuuluu muun muassa useita empireajan huonekaluja, kattokruunuja, lasi- ja posliiniesineitä sekä kynttilänjalkoja.

Edesmennyt turkulainen Valto Kokkala oli myös innokas keräilijä. Hän testamenttasi lähes koko omaisuutensa Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle. Kokkola oli itse kovasti mieltynyt Brinkhallin kartanoon ja sen puistoon. Hänen lahjoituksensa turvin kartano sai runsaasti arvokasta esineistöä sisätilojensa sisustamiseen.

Brinkhall sijaitsee kauniilla paikalla Kakskerranjärven ja meren välissä. Tiedetään, että samalla paikalla sijaitsi 1500-luvulla Brinkkala-niminen kartano. Sen ensimmäinen omistaja oli Turun linnan käskynhaltija Hans Eerikinpoika.

Merkittävä aika kartanon historiassa alkoi, kun se siirtyi Turun Akatemian lääketieteen professori Gabriel Bonsdorffin (1762-1831) ja hänen varakkaan vaimonsa Anna Adolfina Buschin omistukseen. Bonsdorffista tuli maamme ensimmäinen arkkiatri, jonka jälkeen Venäjän keisari Aleksanteri I aateloi hänet von Bonsdorffiksi. Kartanokin muutti nimensä Brinkkalasta Brinkhalliksi.

Bonsdorff oli edistyksellinen ja aikaansaava mies. Hän oli kiinnostunut arkkitehtuurista ja puutarhanhoidosta. Oma kartano sopi hyvin Bonsdorffin suunnitelmiin. Hän muun muassa rakennutti nykyisen kartanon piharakennuksineen. Myöhäiskustavilaisuutta edustava 15-huoneen päärakennus valmistui vuonna 1793. Piha-alueelle nousi symmetrisesti neljä rakennusta, Kavaljeerisiipi, Pehtoorinsiipi, Pakarintupa ja viljavarasto.

Kavaljeerisiiven saliin sijoitettiin kartanoisännän mittava luonnontieteellinen kokoelma. Pehtoorintupa on ollut alun perin Brinkhallin tilanhoitajan asunto ja konttori. Nykyään talo toimii kesäkahvilana. Kartanon maille perustettiin myös barokin suuntausten mukainen geometrinen hedelmäpuutarha.

Bonsdorff rakennutti kookkaan kivinavetan, joka oli aikanaan eräs Turun suurimmista. Nyt siitä on yhä jäljellä kiviset seinärauniot. Sodan aikana venäläiset pommikoneet aiheuttivat suurta tuhoa.

Jokainen kartanonomistaja on kukin vuorollaan muokanneet Brinkhallia mieleisekseen. Vuorineuvos Emil Sarlin aloitti kartanon nykyaikaistamisen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Hän esimerkiksi toteutti kartanon päätyyn puolipyöreän vilpolan.

Seuraavan omistajan porilaisen Georg Werner Rambergin aikakaudella kartano varustettiin keskuslämmityksellä ja nykyaikaisella kylpyhuoneella. Huoneita restauroitiin osin vanhaa säilyttäen. Rambergien aikana Brinkhall tunnettiin laadukkaista omenoistaan. Niitä myytiin aina Ruotsissa asti.

Rambergit olivat viimeiset omistajat, kun kartano vielä eli loistonaikaa. Kylmät sotatalvet palelluttivat omenasadon. Sodan jälkeinen karjalaisten asutustoiminta pakkoluovutuksineen vähensi tilan maista lähes puoleen. Rahapulassa jouduttiin myymään osa ranta-alueistakin. Lopulta kartano myytiin Turun kaupungille vuonna 1967.

Nykyisin Brinkhall elää vahvasti uutta nousua, kiitos omistajan, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön. Vuosi vuodelta rapistunut kartano on saatu entiseen asuunsa Bonsdorffin aikakautta kunnioittaen.

Brinkhallista on tullut myös suosittu musiikista ja taiteesta kiinnostuneiden ihmisten kohtaamispaikka. Tuskin kesäkahvilallekaan voi olla idyllisempää sijoituspaikkaa. Kartano on nykyisin suosittu juhlapaikka esimerkiksi yksityistilaisuuksien järjestämiseen. Alueelta löytyy myös majoitustiloja. Mukava Brinkhallin uimarantakin on kivenheiton päässä.

BRINKHALLIN KARTANO

Osoite: Brinkhallintie 414, Turku.

KARTTA

Lue lisää

VALOKUVIA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.