VARSINAIS-SUOMI / KALANTI – Suomen perustettiin ensimmäiset kotiseutuyhdistykset 1800-luvun lopulla. Yhdistykset keräsivät talteen talojen liitereihin ja vinteille unohtuneita esineitä. Niitä varten perustettiin kotiseutumuseoita. Sotien jälkeen kotiseutuyhdistyksiä ilmestyi lähes joka pitäjään. Kalantikaan ei tehnyt poikkeusta – kunnassa virisi kotiseutuhenki 1940-luvun lopulla. Kalannin kotiseutuyhdistyksen aloitteesta perustettiin oma talomuseo.
Maanviljelijä Oskari Rauha oli hankkinut itselleen monipuolisen vanhojen esineiden kokoelman. Siitä syntyi hyvä alku uudelle museolle. Kunta luovutti yhdistyksen käyttöön Vähä-Kudilan tilan päärakennuksen. Se sijaitsee vanhalla Männäisten markkinapaikalla lähellä Uusikaupunki-Laitila -maantietä.
Museon päärakennus on alkuperäisellä paikallaan, mutta muut ympärille olevat rakennukset on siirretty muualta Kalannista 1960- ja 1970 -luvuilla. Vähä-Kudilan päärakennus on rakennettu 1870-luvulla. Maatilan asuinrakennuksen ohella se on toiminut kouluna, neuvolana ja kunnan virkailijan asuntona. Porstuasta pääsee isoon tupaan, jota hallitsee suuri leivin-takkauuni.
Vähä-Kudilan tila on ollut vauras, mitä todistaa päärakennuksen komea koko. Sisätiloista löytyy tuvan lisäksi pari kammaria ja iso sali. Talon sisustus kertoo elävästi maalaistalon elämästä vuosikymmeniä sitten.
Museossa on esillä myös Kalannin esihistoriasta kertova näyttely. Se kertoo rautakauden elämästä Kalannin Kallelan Kalmumäellä.
Heti portin pielessä on lahjoituksena saatu tuulimylly. Pihapiirissä on muun muassa 1700-luvun aittoja ja luhteja ja savusauna 1800-luvulta. Vinttikaivo on uudempaa tekoa. Luonnonkivillä holvattu kellari on talon alkuperäinen. Piha-alueen reunalla sijaitsevat riihi, sepän paja työkaluineen ja myös lahjoituksena saatu sahavaja.
KOTISEUTUMUSEO
Osoite: Kuriirinkuja 1, Kalanti (Uusikaupunki).
