PIRKANMAA / JUUPAJOKI – Kallenautio ei ole nimestään huolimatta nykyäänkään autio. Moni poikkeaa tänne aistimaan entisaikojen kestikievarin tunnelmaa. Oriveden ja Ruoveden välissä Juupajoella nykyisen kantatie 66:n varrella harjoitettiin kievaritoimintaa jo 1700-luvun lopulla. Kuljetuspalvelu, hollikyyti, oli talonpojille melkoinen rasitus.
Tärkeiden teiden varsilla oli määrätyin välein majataloja, joiden tehtävänä oli pitää hevoset ja kuskit valmiina sekä tarjota majoitustiloja.
Kallenautiossa tiedetään asuneen Matti Yrjänänpoika vaimoineen 1700-luvulla. Kievarinpito aloitettiin 1778. Tehtävää jatkoi Juho Pietarinpoika vuonna 1796. Omistajat vaihtuivat, mutta kievaritoimintaa jatkettiin Kallenautiossa vuoteen 1881 sekä vielä lyhyen aikaa vuosina 1920-28.
Vähitellen perinteisen kievarilaitoksen tarve vähentyi autokannan lisääntyessä. 1950-luvulla Kallenaution viimeiset asukkaat sisarukset Liisa, Pentti ja Seppo Teittinen luovuttivat rakennukset Juupajoki-seuralle ja kohteesta tehtiin kievarimuseo.
Koska kievarimuseon rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan, on helppo ymmärtää, miten piha oli aikoinaan umpinainen. Päärakennus muodostuu pirtistä ja kahdesta kamarista. Niistä toinen oli varattu herrasväen käyttöön.
Sisätiloissa toimii nykyisin suosittu kahvila. Pihan puolella on jäljellä pakaritupa, joka oli myös hollitupa, kuljetusmiesten odotustila. Nyt siinä on käsityömyymälä. Pihan sivustoilla on aittarivi luhtineen sekä hirsinen liiteri ajokalujen säilyttämiseen.
Kievarimuseo on saanut lahjoituksena talonpoikaisesineistöä. Kallenautio onkin samalla kievarimuseo ja kotiseutumuseo. Suomessa matkustellut Sakari Topelius oli Kallenaution vakiokävijöitä. Yksi kamari on nimetty hänen mukaansa. Myös kirjailija, paljon Kallenaution säilymisen puolesta toiminut kirjailija Heikki Asunta, on saanut nimikkohuoneen.
KALLENAUTION KIEVARIMUSEO
Osoite: Kallenautiontie 327, Juupajoki.
LUE MYÖS: Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo omaa omanlaisena elämyksen
LUE MYÖS: Sotaveteraanien rakentama Juupajoen Veljeshovi-korsu kätkee aseöljyn hajuisia aarteita