Kangasalan Lepokoti on ainutlaatuinen kohde Suomessa – talo on täynnä Adler-suvun omaperäisiä esineitä

PIRKANMAA / KANGASALA – Kangasalan Lepokoti ei olekaan mikä tahansa talo. Sen vieraskirja vilisee kuuluisuuksia. On ehkä helpompi kertoa, kuka kuuluisuus ei ole yöpynyt Ukkijärven rannassa sijaitsevassa Lepokodissa. Lisäksi talolla on poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja komea historia.

Vieraiden joukossa on ollut monia eturivin taiteilijoita, kirjailijoita, muusikkoja ja liike-elämän edustajia. Nimet Jean Sibelius, Tauno Palo, Jalmari Rinne, Aatos Erkko, Ella Eronen, marsalkka Mannerheim jne. ovat kaikille tuttuja. Kirjailija Jalmari Finne asui Lepokodissa yksitoista viimeistä vuottaan. “Finnen huone” on yksi Lepokodin nähtävyyksistä.

Listaa kuuluisuuksista voisi jatkaa loputtomiin. Kaikki ovat perin tuttuja suomalaisille. Onpa aikoinaan Kummeleitakin filmattu Lepokodissa.

Kangasalan Lepokoti perustettiin 1910. Täyshoitoa tarjoava Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti Osakeyhtiö vastasi aluksi toiminnasta. Sakari Topeliuksen ylistämät Kangasalan järvi- ja harjumaisemat houkuttelivat kansallisromantiikan hengessä matkailijoita. Väkeä saapui ulkomaita myöten. Ennen Venäjän vallankumousta vieraita tuli Pietarista ja Moskovasta, mutta myös muualta Euroopasta, kuten Hollannista, Unkarista, Englannista ja Ruotsista.

Useat vieraat viipyivät vain lyhyesti. Paljon oli myös niitä, jotka viihtyivät talossa pitkiä ajanjaksoja. Monet kirjailijat ja muusikot työskentelivät Lepokodin inspiroimassa tunnelmassa. Vieraat nauttivat talon erinomaisesta ruuasta, seurustelivat sekä harrastivat erilaisia pelejä. Kesäsesongin lisäksi vilskettä oli myös jouluisin ja hiihtolomien aikaan. Rakennuksen kaikki noin 30 huonetta täyttyi usein vieraista.

Vuonna 1912 isäntäpariksi saapui Virosta kotoisin oleva Hans Adler (1871-1942) ja hänen Janakkalasta kotoisin oleva puolisonsa Gustava (1870-1948). Kun osakeyhtiö purkautui, Adlerit saivat talon kokonaan omistukseensa. Tontti oli yhä vuokralla läheiseltä kartanolta.

Myöhemmin vanhempien kuoltua Adlerin perilliset, kolme tytärtä Martta Aarnikotka, Olga Adler-Tyrkkö ja Kyllikki Kärkkäinen, hoitivat Lepokotia. Jokainen tyttäristä oli erilainen persoona. Yksi oli vahvatahtoinen, toinen taiteellinen ja kolmas oli kodin hengetär.

Eräs Lepokodin erikoisvieras oli talon pitkäaikainen asukas Hugo Enqvist, jonka ammatti oli ollut amerikkalainen cowboy. Tämän intiaaniseikkailuistaan tarinoivan omaperäisen eläkeläisen jäljiltä talossa on yhä “Villin Lännen” huone sekä useita Enqvistin samaisesta aihepiiristä maalaamia tauluja.

Lepokodin toiminta hiipui 1980-luvulla. Sekä vieraat että omistajat olivat ikääntyneet. Rakennus toimi tämän jälkeen yksityiskotina. Pisimpään Lepokodissa asui sisaruksista nuorin Kyllikki. Hän kuoli yli 90-vuotiaana vuonna 2001.

Liiketoiminnan loputtua historiallista rakennusta uhkasi purkaminen, mutta se pelastui. Vuonna 1996 perustettiin Kangasalan Lepokoti-Säätiö, jonka tehtävänä on irtaimiston säilyttäminen osittain museoituna ja eheänä kokonaisuutena. Lepokoti-säätiö on kunnostanut rakennusta. Kyllikki ehti nähdä rakkaan rakennuksen remontin ja pelastumisen.

Vaikka loistonaika täyshoitoineen on ohi, voi täällä yhä yöpyä. Kummituksia ei saa kuitenkaan pelätä. Lepokoti esittelee vierailijoille rakennuksen historiallista tunnelmaa. Opastetuilla kierroksilla pääsee näkemään omistajien Adler-suvun asuinhuoneita, jotka pursuavat omaperäisiä esineitä.

KANGASALAN LEPOKOTI

Osoite: Ruutanantie 26, Kangasala.

KARTTA

Lue lisää

VALOKUVIA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.