ETELÄ-POHJANMAA / KARIJOKI – Karijoen kunta ei ole suuren suuri. Itse asiassa se on Etelä-Pohjanmaan pienin kunta sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan, silti se on itsenäinen. Kun kunnassa on vain 1200 asukasta, se herättää varmasti ihmetystä muualla kuntaliitosten Suomessa.
Karijoki sijaitsee Karijoen ja Teuvanjoen laaksoissa. Alueella on laajat peltoaukeat, mutta myös laajat metsä- ja suomaastot. Luonnonläheisyyttä ja väljyyttä on ainakin tarjolla.
Karijoen kuuluisin nähtävyys on erikoinen Susiluola, poikkeuksellisen vanha asuinpaikka. Se on saanut nimensä sijaintipaikkansa Susivuoren mukaan. Se sijaitsee Kristiinankaupungissa, mutta luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta.
Luolaa pidetään ainoa paikkana, josta on löydetty merkkejä ihmiselämästä sellaisesta paikasta, jonka jääkauden aikainen mannerjäätikkö on myöhemmin peittänyt alleen. Susiluola on myös koko Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka.
Jääkausi hävitti aiempien jääkausien lämpimien välikausien jättämät jäljet. Susiluola on kuitenkin kuin tasku, johon viimeisin jääkausi ei ole vaikuttanut. Tämän takia luola on arvokas tutkimuskohde. Todennäköistä on, että luolassa on oleskellut neandertalinihminen.
Karijoen kotiseutumuseo on kohde, missä vierailu saattaa venähtää aiottua pidemmäksi, sillä nähtävää on poikkeuksellisen paljon. Jo itse paikka Marttusenmäellä, joen ylittävän vanhan kivisillan kupeessa sekä vanhan maantien äärellä on idyllinen. Paikalliset museoaktiivit ovat laittaneet paikat hyvään kuntoon.
Karijoen kotiseutumuseon kerrotaan sijaitsevan paikalla, mistä perimätietojen mukaan alueen asuttaminen alkoi 1500-luvulla. Tarinan mukaan ensimmäinen Pohjois-Satakunnasta tullut uudisasukas tykästyi paikkaan sekä tulevaan puolisoonsa. Jälkimmäisen nimi oli Martta ja hänen mukaansa tulee paikan nimi Marttusenmäki.
Totta vai tarua, mutta varmuudella ainakin tiedetään, että Iso-Marttunen on merkitty maarekisteriin vuonna 1874. Paikka on ollut saman suvun hallussa ainakin vuodesta 1687. Talon isännäksi on tällöin merkitty Antti Heikinpoika. Perintötila jaettiin 1879, jolloin syntyi kaksi tilaa, Ala-Marttunen ja Ylä-Marttunen. Myöhempien jakojen jälkeen syntyivät vielä Mäki-Marttunen, Harja-Marttunen, Rinta-Marttunen, Keski-Marttunen ja Uusi-Marttunen.
Alkuperäisellä paikalla sijaitseva kotiseutumuseon rakennus on 1800-luvun puolestavälistä, tosin 1800-luvun lopulla rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi isäntä Juho Rinta-Marttusen toimesta. Karijoen kunta osti päärakennuksen museoksi vuonna 1970.
Ennen avajaisia rakennus koki perusteellisen remontin. Rakennus sai uuden katon, ulkovuoraus uusittiin ja talo maalattiin. Karijoen Sotaveteraanit ja Eläkeliiton Karijoen yhdistyksen jäsenet toivat muualta savusaunan, luhdin ja riihen. Museon lähelle rakennettiin myös kesäteatterikatsomo.
Kotiseutumuseon toiminnasta vastaa Karijoen kunnan kulttuurilautakunta ja Karijoki-seura. Esineet on saatu pääosin kuntalaisilta lahjoituksina. Rinta-Marttuseltakin on jäänyt museon käyttöön joitakin huonekaluja. Esillä on erilaisia talonpoikaisesineitä, työkaluja, astioita ja huonekaluja. Yläkerran näyttelyssä on esillä karijokelaisten emäntien kutomia ja koristelemia tekstiilejä.
Kotiseutumuseo ei ole pelkästään museo, vaan täällä järjestetään myös sukujuhlia, syntymäpäiviä ja yhdistyksen järjestämiä ohjelmallisia tilaisuuksia.
KOTISEUTUMUSEO
Osoite: Punnintie 12, Karijoki.
LUE MYÖS: Karijoen Kellomuseo on harvinaisuus Suomessa – kelloseppä Tienhaaran kokoelma on ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Muinainen asuinpaikka Susiluola, totta vai tarua – kiistely jatkuu kiivaana