POHJANMAA / KASKINEN – Merenkulku ja laivanrakennus olivat aikoinaan merkittäviä elinkeinoja Pohjanmaalla. Purjelaivoja rakennettiin ja niillä seilattiin eri puolille Eurooppaa aina Amerikkaa myöten. Kaupankäynti sai vauhtia 1700-luvulla, kun monet pohjanmaalaiset kaupungit saivat oikeuden viedä tavaroita maailmalle. Kaskinen oli yksi tapulikaupungeista, eli silläkin oli oikeus käydä kansainvälistä kauppaa.
Terva oli tärkein vientitavara. Pohjanmaan laajat metsäalueet tarjosivat raaka-ainetta tervanpoltolle. Tervaa käytettiin muun muassa suoja-aineena laivoissa. Laivanrakennuksen ohella myös kotimainen varustamotoiminnan merkitys kasvoi.
Merenkulun suuruuden aikana Pohjanmaan rannikkokaupungit menestyivät. Laivanvarustajien ja vaurastuneiden kauppiaiden komeat kotitalot kertovat menneistä ajoista. Kaupankäynti ja merenkulku eivät tuoneet vaurautta pelkästään porvareille, vaan ne tarjosivat työtä ja toimeentuloa monille muillekin. Talonpojilla oli mahdollisuus myydä puutavaraa laivatelakoille. Isommat suurtilalliset olivat itsekin rahtilaivojen osakkaina.
Varakkaat ja vaikutusvaltaiset kauppahuoneet sekä porvarisperheet vaikuttivat 1700- ja 1800 -luvuilla kaupunkien elämään, politiikkaan, jopa muotiin.
Kaskisten kotiseutumuseo sijaitsee Raatihuoneenkadulla vanhassa porvaristalossa, jonka on rakentanut laivanvarustaja, tehtailija ja kauppias Carl Daniel Rhenström 1800-luvun puolivälissä. Hän asui siinä vaimon ja kolmen tyttärensä kanssa. Isännän kuoltua vuonna 1913 kiinteistö siirtyi tyttärille, jotka myivät sen edelleen kauppias Oskari Koskelle. Hänen poikansa Kurt Koski omisti talon 1970-luvulle asti, jonka jälkeen se tuli myyntiin.
Vuonna 1980 rakennuksen osti Svenska Litteratursällskapet. Yhdistys alkoi kunnostamaan kiinteistöä museotoimintaa varten.
Kotiseutumuseo ei ole omistettu pelkästään Rhenströmille. Toinen kaskislainen merkkihenkilö oli Johan Bladh ja etenkin hänen poikansa Petter Johan Bladh. Jälkimmäinen muun muassa rakennutti erään kaupungin komeimman rakennuksen, Bladhin talon. Museossa on esineitä (muun muassa silkkilakana, silkkinen sukkanauha ja silkkinen lompakko), jotka kuuluivat Bladhin suvulle. Kauppaneuvos Petter Johan Bladhista voi lukea enemmän täältä.
Eräs museon erikoisuuksista on laaja tekstiilikokoelma hattuja, kenkiä, pukuja, pitsiliinoja jne. Ne ovat kuuluneet kaskislaisille porvarisperheille. Asusteita on 1800-luvun alusta 1960-luvulle. Yhtenä esimerkkinä on silkkinen 1800-luvun hääpuku.
Kaupunkilaiset ovat lahjoittaneet paljon esineitä ja huonekaluja museolle. Niiden avulla on rakennettu esimerkiksi kalastajaperheen koti, luokkahuone, laivanvarustajan konttori ja 1900-luvun alkuvuosien työläisperheen keittiö.
Museon komein huone lienee salonki, jota sinisten tapettien ansiosta kutsutaan siniseksi huoneeksi. Kannattaa katsoa myös ylöspäin, sillä kattoon on ikuistettu värikäs maalaus.
Museossa on esillä myös kaskislaisten taiteilijoiden töitä. Heistä eräs on taiteilija ja raatimies Thure Georg Sundell, jonka teokset esittävät Kaskisia ja paikallista saaristoa.
Niin sanotut punssiverannat yleistyivät porvariskodeissa 1800-luvulla. Yksi sellainen löytyy myös tästä museosta, olihan Rhenström myös viinatehtailija. Isäntä istuikin usein vieraittensa kanssa verannallaan punssilasi kädessään ja sikari toisessa. Samalla saattoi nauttia kauniista puutarhanäkymästä.
KOTISEUTUMUSEO
Osoite: Raatihuoneenkatu 48, Kaskinen.
LUE MYÖS: Bladhin talo on Kaskisten komein rakennus
LUE MYÖS: Kalastusmuseo tuo tuulahduksen ajasta, kun kalastus oli Kaskisten tärkein elinkeino
