VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kävelykierros vie Turun jugendtalojen historiaan. Nauti satavuotiaiden kaunokaisten viehättävistä yksityiskohdista, joita et ole ennen ehkä huomannut. Entisaikojen purkuvimmasta huolimatta paljon kaunista on vielä jäljellä.
Vuosien 1907 ja 1912 välinen aika oli Turussa kiivasta rakentamisen aikaa. Uusi tyylisuunta oli saapunut Aurajoen rannoille muualta Euroopasta, lähinnä Saksasta. Sen seurauksena keskustaan nousi useita jugendlinnoja ja laitakaupungille uuden tyylin mukaisia puutaloja.
Uusien talojen tieltä purettiin surutta vanhoja puutaloja. Turkuun haluttiin komeita kivitaloja tuomaan keskustalle arvokasta kaupunkimaista ilmettä. Lisäksi kasvavassa kaupungissa oli ankara asuntopula. Uusien asuintalojen rakentaminen oli senkin takia erittäin tervetullutta.
Asuintaloja rakensivat rikkaat yksityiset henkilöt, jotka vuokrasivat sitten asunnot muille. 1900-luvun vaihteessa perustettiin myös ensimmäiset asunto-osakeyhtiöt. Halpaa työvoimaa oli runsaasti saatavilla, joten taloista oli varaa rakentaa koristeellisia. Eläinkuvat, vaakunat ja kasviaiheiset koukerot elävöittävät talojen seinäpintaa. Komeimpien talojen julkisivu tehtiin graniitista tai liuskekivestä luomaan mielikuvaa vauraudesta.
Aivan oma turkulainen jugendtyylisuunta ilmeni uusissa puutaloissa. Vuonna 1907 tuli luvalliseksi rankentaa kaksikerroksisia puutaloja. Turkuun nousi lukematon määrä paikallisten rakennusmestarien suunnittelemia koristeellisia puutaloja, joiden alakerta oli rapattua tiiltä ja yläkerta puuta.
Rakennusmestari Adrian Thomander oli eräs suosituimmista puujugendin suunnittelijoista. Neitsytpolun päässä sijaitsevaa Neitsyen taloa (rakennusmestari K.J Sahlberg) pidetään yhtenä kauneimpana puutalona Turussa.
On syytä mainita myös taiteilija Willy Baer. Hänen käsialaansa ovat monet jugendtalojen koristeelliset lasimaalaukset ja kuparipakotukset.
Turkulaisten jugendarkkitehtien ja rakennusmestarien lista on pitkä, mutta Frithiof Strandellin nimi toistuu useimmin. Hänen suunnittelemansa talot ovat yhä olennainen osa Turun katukuvaa. Strandell syntyi Turussa (1865), opiskeli Helsingissä ja matkusteli Euroopassa tutustuen eri maiden arkkitehtuuriin. Vuonna 1900 hän perusti Turkuun oman arkkitehtitoimiston.
Strandellin ura oli melko lyhyt, mutta 1900-luvun alussa hän toteutti monta liike- ja asuintaloa Turkuun. Hän oli myös menestyksellinen liikemies, ja tämän takia hän saikin suunniteltavakseen tärkeiden liikemiespiirien tilaamat komeat jugendlinnat.
Koska Strandell suunnitteli lähinnä arvokkaita kivitaloja, on niistä suurin osa yhä tallella. Strandellin suunnittelema Börsin torinkulman upea jugendrakennuksen purku aiheutti 1970-luvulla turkulaisten keskuudessa suurta paheksuntaan.
Strandellin suunnittelemia taloja edellä mainittujen lisäksi ovat muun muassa Kaskenmäen Verdandin talo (uusrenessanssia), Nylundin talo Yliopistokadun ja Käsityöläiskadun kulmassa, Betel-kirkko ja Minerva Linnankatu 59:ssä.
Moni hienoista jugendtaloista on kadonnut, mutta Turusta löytyy yhä lähes 100 jugendtaloa. Lähde mukaan jugendtalojen Turkuun. Alla esitelty reitti kulkee halki Turun keskustan. Reitin varrelle osuvat kaupungin komeimmat jugendtalot. Kävele hitaasti ja nauti jugendtalojen yksityiskohdista. Ihaile taiteellisia oviaukkoja ja seinäkoristeita tai korkeuksiin kohoavia torneja.
Taidemuseo Puolalanmäen päällä on hyvä aloituskohta, onhan se kokonsa ja sijaintinsa puolesta Turun merkittävin katseenvangitsija.
Turun Taideyhdistys koki vuonna 1895 mieluisan yllätyksen: kauppiaat Ernst ja Magnus Dahlström lahjoittivat muhkean summan taidekokoelmia ja kaupunginkirjastoa varten. Kun kauppaneuvos Fredric von Rettig halusi kustantaa kirjastorakennuksen rakentamisen, voitiin Dahlströmien lahjoitus käyttää kokonaisuudessaan taidemuseon rakentamiseen. Se oli Suomen toinen taidemuseo Helsingin Ateneumin jälkeen.
Valmistuttuaan yli 100 vuotta sitten monumentaalinen taidemuseo hallitsi mäen päältä kaupunkikuvaa vielä selvemmin, kuin nykyisin. Pian se sai vuosisadan alussa ympärilleen useita jugendtaloa. Puolalanpuistoa voidaankin pitää yhtenä Suomen komeimpana jugendkokonaisuutena.
Taidemuseon edustalla on jugendtalo Wuorilinna. Sen vieressä Torninkadulla on ruotsalainen yhteiskoulu. Huomaa julkisivun teksti Svenska Samskola sekä kaareva portti. Talon suunnittelija Wivi Lönn oli naisena harvinaisuus vuosisadan vaihteen miesvaltaisten arkkitehtien joukossa.
Torninkatu 1:n jugendtalon rakennutti vesijohtoliikkeen omistaja Alfred Onninen, jonka ensimmäinen työtehtävä oli asentaa tähän taloon vesi- ja viemäriputket.
Taidemuseon taakse Puolalanpuiston pohjoisrinteeseen on rakennettu komea jugendrakennusten rivistö. Asunto-osakeyhtiö Puolalan (5) massiivinen keltainen rakennus näkyy komeasti ohikulkijalle. Valitettavasti yhtenäisen jugendrivistön katkaisee 1950-luvulla rakennettu kerrostalo. Kivisen Puolala-linnan sivulle jää rivi jugendpuutaloja, jotka puiston suunnalta katsottuna näyttävät yksikerroksilta. Läntisen Pitkäkadun puolella ne ovat kaksikerroksisia.
Albatross on Puolalanpuiston jugendtalojen helmi ja arkkitehti Strandellin parhaimpia töitä. Erkkerit, kulmatornit ja koristeellinen tammiovi Albatross-tunnuksineen tekevät siitä aistikkaan. Albatrossia kutsutaan myös taiteilijoiden taloksi, sillä ylimmän kerroksen ateljeessa ovat ahkeroineet muun muassa Wäinö Aaltonen, Ali Munsterhjelm ja Wladimir Goichman.
Albatrossin vieressä on Alexander Nyströmin suunnittelema Päivölä, joka on taidemuseon takana olevista kivilinnoista vanhin. Samainen arkkitehti suunnitteli Päivölän vieressä sijaitsevat merikapteeni Eklundin talot. Niistä ensimmäinen on kaksikerroksinen keltainen talo ja sen vieressä on ruskeaksi maalattu, puitteiltaan valkoiseksi maalattu puutalo. Nyström on suunnitellut myös nykyisen Park-hotellin, jugendia sekin.
Taidemuseolta alas Aurakatua ei monta askelta tarvitse ottaa, sillä jugendrakennuksia on molemmin puolin katua. Vasemmalla Maariankadun kulmassa on Turun kauppaopiston kolmikerroksinen jugendtalo. 1960-luvulla rakennus kävi ahtaaksi ja koulun toiminta siirtyi Kellonsoittajankadulle. Vanhasta kouluajasta muistuttaa julkisivun teksti: Turun kauppaopisto.
Maariankadun päässä vastapäätä edellistä on komea punainen jugendtalo, Aurakatu 20. Entinen asuintalo on nykyisin myös toimistokäytössä. Rakennuksen arkkitehti Strandell suunnitteli sisäpihalle kopion, joka ei valitettavasti näy kadulle. Maariankadun kulmasta aina torille asti olisi hieno jugendtalojen rivistö. Harmittavasti linjan katkaisee uustuotantoa oleva kulmikas elementtitalo, joka ikävästi rikkoo yhtenäisyyden.
Entinen Turun tyttökoulu on nykyisin nuorisotalo Vimma. Julkisivua kannattaa katsella kadun toiselta puolelta. Uutuuttaan kiiltävät peltikaton koristeet kannattaa huomioida. Tyyli poikkeaa muista Turun jugendtaloista, sillä se muistuttaa lähinnä keskiaikaista kirkkoa.
Torin kulmassa sijaitseva Prima hallitsee torin yläreunan maisemaa ortodoksikirkon kanssa, etenkin, kun hotelli Phoenix ja Cygnaeuksen koulu on purettu pois. Prima tunnetaan talona, jossa sijaitsi sanomalehti Uuden Auran toimitilat. Firman tunnusta voi etsiä seinästä oven yläpuolelta.
Vanhempia turkulaisia harmittaa vieläkin torin Lindblomin talon (Kauppiaskatu 7) ja Börsin torinkulman jugendtalojen purkaminen. Ensiksi mainittu oli Suomen koristelluin rakennus. Samaa ei voi sanoa tilalle tulleesta Wiklundin tavaratalosta. Onneksi osa vanhasta Börsistä on säilynyt Kauppiaskadulla Turun Sanomien entistä toimitilaa vastapäätä.
Old Bankina yhä paremmin tunnettu rakennus on joidenkin mielestä Strandellin hienoin rakennus. Alun perin rakennuksessa toimi Åbo Aktiebank. 1930-luvulta lähtien talo tunnettiin Helsingin Osakepankin talona. Rakennuksessa on useita hienoja yksityiskohtia, muun muassa seinäkello ja kulmatornit.
Aurakadun Eerikinkadun ja Linnankadun välistä pätkää saattoi hyvällä syyllä kutsua Pankkikaduksi. Helsingin Osakepankkia vastapäätä oli kolme pankkirakennusta vierekkäin. Niistä keskimmäinen, Kakolan punaisesta graniitista rakennettu on säilynyt.
Jokirannan kaupungin kansliarakennus on ehkä Turun kuvatuin jugendrakennus. Komeat tornit ja julkisivun harmaagraniitti tekevät siitä poikkeuksellisen mahtipontisen. Kaupunginkanslia sijaitsi rakennuksessa 1960-luvulla asti, mutta on muuttanut nyt pois.
Ennen Kaskenmäen nousua kannattaa huomioida Aurasiltaa koristavat jugendpylväät sähkölamppuineen.
Kaskenkatu 2:n Panternin talo on eräs Turun arvostetuimmista osoitteista. Taloa kannattaa ihailla kadun toiselta puolelta tai Vartiovuoren puolelta. Kiinnitä huomiota oviin, ikkunoihin ja pantterikorkokuvaan.
Kaskenmäen päälle rakennettu Hjortenin satulinna poikkeaa torneineen muista Turun jugendtaloista. Hjorten oli alusta alkaen arvostettu osoite, asuihan siinä pääosin ruotsinkielisiä yliopistoihmisiä ja taiteilijoita. Talon suunnittelija Strandell asui itse perheineen satulinnassaan.
Ennen kävelykierroksen päättymistä kannattaa vielä katsoa Volter Kilven talo Venäjän suurlähetystöä vastapäätä. Kirjailijan muistoreliefi löytyy talon seinästä. Volter Kilven talo on erityisen arvokas, koska se on vanhin Turun säilyneistä jugendtaloista.
Paljon tunnettuja jugendtaloja jäi näkemättä: muun muassa Biologinen museo, Kotikadun 2:n koristeellinen julkisivu, Neitsytpolun Neitsyen talo, Kupittaan sairaala, Turun Ukkokoti, Vähäväkisten talo, Betel-kirkko, Mikaelinkirkko, Nylundin talo, kaasulaitoksen vanha kaasukello sekä kymmenet muut.
Turussa olisi enemmänkin jugendtaloja, mutta moni sellainen, joka nykyisin ehdottomasti suojeltaisiin, purettiin 1960-luvulla surutta. Vasta 1970-luvulla herättiin ymmärtämään jugendtalojen kauneus. Silti yksi kaunis jugendtalo hävitettiin kun Wikeström & Krogiuksen talo purettiin.
Turun taidemuseo.
Svenska Samskol.
Pantern.
