Valikko Sulje

Kelkkajääkiekko on vauhdikas laji

Terhi Tiilikka on harrastanut kelkkajääkiekkoa siitä lähtien, kun toiminta aloitettiin Turun seudulla. Laji on suunniteltu vammaisurheiluun, mutta kelkkalätkä vaatii hyvää ylävartalon hallintaa, istumatasapainoa ja käsien toimintakykyä.

Kehitys on ollut nopea. Vielä tovi sitten Turun seudulla alkanut kelkkajääkiekkoharrastus käynnistyi pääkaupunkiseudulta saaduilla lainakelkoilla. Laji on vasta-alkajalle haastava, mutta harjoittelun avulla taito kehittyy. Ja mikä on harjoitella, kun nyt käytössä on omat kelkat.

– Sairastan MS-tautia. Se todettiin jo vuosia sitten lukioikäisenä. Olen kokeillut erilaisia urheilulajeja. Kun kuulin tästä lajista, halusin heti kokeilla. Olen muutenkin kiinnostunut jääkiekosta. Täällä käyn harjoittelemassa kerran viikossa. Alku oli hankalaa, mutta parempaan suuntaan olen koko ajan mennyt. Laji vaatii paljon harjoittelua, ehtii Terhi Tiilikka kertoa ennen kuin viilettää kelkkansa kanssa Kupittaan jäähallin liukkaalle jäälle.

Marli-Areena sopii hyvin kelkkajääkiekon harrastamiseen. Esteettömyys on tärkeää. Kupittaalla pääsee autolla aivan hallin ovelle, josta on esteetön kulku jäälle. Yhteistä lajin harrastajille on liikunnasta nauttimisen ohella jonkin asteinen alaraajavamma, joka estää normaalin luistelun. Lajia varten onkin suunniteltu oma erikoiskelkka. Muuten varusteet ovat kuin lätkässä. Silmikolla varustettu kypärä on pakollinen.

Pelaajilla on kaksi lyhytvartista mailaa, joita käytetään kiekon kuljettamiseen, laukaisemiseen ja vauhdin ottamiseen sekä kelkan ohjailuun. Mailan toisessa päässä ovat pienet teräspiikit liikkumisen helpottamiseksi. Kelkkaa voi ohjata myös vartalon tasapainoa muuttamalla.

– Toiminta on mennyt hyvin eteenpäin. Olemme saaneet omat kelkat. Pääsemme harjoittelemaan silloin kuin itse haluamme. Lainakelkat voidaan siirtää muualle ja aloittaa toiminta muissakin kaupungeissa. Liikuntapalvelukeskukselta saamme jääaikaa. Ilman Turun kaupungin tukea toimintamme ei olisi mahdollista. Kustannukset ovat suuret ja lajin harrastajilla toimeentulotuki on pieni, kertoo Turun kaupungin liikuntapalveluvastaava Johanna Friman.

Kelkkajääkiekkoon soveltuva kelkka on rakenteeltaan yksinkertainen, mutta silti säädettävissä harrastajan koon mukaan. Hinta on kuitenkin kova, noin 1 500 euroa. Kymmenen oman kelkan hankinta onnistui useiden yhteistyökumppaneiden avustama. Harrastustoiminnan käytännön toteuttamisesta vastaa TPS Juniorijääkiekko.

Vaikka kelkkajääkiekko on tarkoitettu vammaisurheiluun, vaaditaan lajin harrastajalta hyvää ylävartalon hallintaa, istumatasapainoa ja käsien toimintakykyä. Myös vammaton voi harrastaa lajia, mutta hänellekin laji on aluksi yhtä vaativa. Taidoissa pitkälle kehittyneet osaavat tehdä hämmästyttäviä kikkoja. Kelkkajääkiekossa voi edetä aina maajoukkueeseen asti. Lajissa järjestetään kansainvälisiä kisoja, sillä kelkkajääkiekko on levinnyt moniin jääkiekkoa pelaaviin maihin.

Kelkkajääkiekko on vauhdikas laji, jonka taidot oppii vain harjoittelemalla. Turussa toimintaa pyörittää TPS Juniorijääkiekko. Pelaajien takana harjoituksia vetää päävalmentaja Harri Niemi.

ETUSIVU