VARSINAIS-SUOMI / KEMIÖ – Kemiönsaari on kirkkobongarille antoisaa aluetta. Tarjolla on useita ja ennen kaikkea erilaisia kirkkoja, harmaakivikirkosta tunnelmallisiin saariston puukirkkoihin. Onpa joukossa kirkko, jonka yläkerrassa on normaali asunto.
Kierros kannattaa aloittaa Kemiön keskustasta. Hautausmaan henkilökunta on saanut useasti vastata vierailijalle, mistä löytyy tunnetun kemiöläisen Amos Andersonin viimeinen leposija. Moni kuuluisan liikemiehen, teollisuusyrittäjän ja taiteen mesenaatin elämästä kiinnostunut poikkeaa tietysti myös Andersonin omistamalla Söderlångvikin kartanolla.
Anderson syntyi Kemiössä vuonna 1878 ja kuoli Dragsfjärdissä Söderlångvikin kartanossaan 
vuonna 1961. Naimattomana ja lapsettomana Anderson testamenttasi jättiomaisuuden Konstsamfundetille, joka ylläpitää Helsingissä taidemuseota sekä Söderlångvikin kartanoa.
Anderson oli taitava liikemies, mutta myös uskonnolla oli hänen elämässään iso merkitys. Kiinnostus hengellisiin asioihin tuli kotoa jo nuorena. Häntä kiinnosti myös kirkkomusiikki ja kirkkoihin liittyvä taide sekä keskiaikaisten kirkkojen arkkitehtuuri. Hän avusti rahallisesti usean eri kirkon kunnostustöitä, myös rippikirkkonsa Kemiön kirkon vuoden 1922 restaurointia.
Amos Andersonin mustasta graniittista tehty hautamuistomerkki Kemiön kirkkomaalla on yksinkertaisen tyylikäs. Siihen on ikuistettu pronssinen sivukuva Andersonista.
Moni kirkko on historiansa aikana kärsinyt tulipalosta. Niin myös Kemiön kirkko, ja vieläpä varsin pahoin. Vaikka kyse on kivikirkosta, sekin voi tuhoutua liekkien iskiessä oikein kunnolla. Näin kävi vuonna 1781.
Kemiön keskustassa syttyi tulipalo yhdessä mökissä, josta palo levisi tuulen mukana kohti kirkkoa. Mitään ei ollut tehtävissä. Liekit roihusivat kivikirkon sisätiloissa tuhoten kaiken irtaimen saarnastuolia ja penkkejä myöten. Samalla tuhoutui mittaamattoman arvokkaat keskiajalta peräisin olleet puuveistokset. Poroksi meni kirkon suojeluspyhimys Pyhä Andreaksenkin patsas. Hän oli yksi Jeesuksen opetuslapsista. Jäljelle jäi vain kiviset muurit ja holvit.
Tuli oli ollut riesana aikaisemminkin, mutta vuoden 1781 palo oli kaikista pahin.
Kemiön kivikirkko on rakennettu puisen kirkon tilalle 1400-luvulla. Holvien rakentaja on tiedossa. Pietari Kemiöläinen (Petrus Murator) vastasi Kemiön kirkon ohella muun muassa Sauvon kirkon ja Turun tuomiokirkonkin holveista.
Ilman tulipalojakin Kemiön kirkkoa on muutettu moneen kertaan. Muun muassa vanhasta kellotapulista tuli ruumishuone. Uusi barokkityylinen kellotapuli rakennettiin kiinni kirkkoon. Uskonto on vaihtunut katolilaisuudesta evankelisluterilaisuuteen. Uskonpuhdistuksen myötä kirkkosalin sisustus on kokenut muutoksia.
Runkohuone vaikuttaa kookkaalta, onhan sillä pituutta liki 40 metriä. Katto on yhä korkealla, vaikka sitä on aikoinaan madallettu useilla metreillä. Kirkkosali on kolmilaivainen. Kaikki laivat ovat samanlevyisiä. Holveja kannattelee useampi kahdeksankulmainen tiilipylväs. Pylväät ovat niin kookkaita, että ihan jokaiselta paikalta ei edes näe alttarille asti.
Keskiaikaisia maalauksia on niukalti, sillä ne ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Kirkkoa on jouduttu koristelemaan uudemmilla, mutta varsin tasokkailla teoksilla. Näyttävin on kuori-ikkunan lasimaalaus. Amos Andersonin rahoittama teos on professori Armas Lindgrenin työ vuodelta 1922.
Kirkossa on kolmekin alttaritaulua. Niistä vanhin on Gustaf Lucanderin kolmiosainen teos (Pyhä ehtoollinen, Ristiinnaulitseminen ja Ylösnousemus). Teoksen tunnistaa ristiinnaulitun Jeesuksen ylipitkistä käsivarsista.
Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta on länsiseinän rivissä olevat apostolimaalaukset. 1960-luvulla tehdyn muutostöiden yhteydessä päätylehteri purettiin pois ja paikalle jäi vain opetuslasten kuvat.
Jo ennen vuoden 1781 suurta paloa kirkon lattian alle hautaaminen oli lopetettu. Aikaisemmin vain seurakunnan köyhimmät haudattiin ulos hautausmaalle. Heistä kaikkein köyhimmät kirkon pohjoispuolelle. Tulipalon jälkeen lattiassa olleet hautakivet otettiin pois ja vainajat siirretiin kirkkomaalle.
Sankarihauta-alueen on suunnittelut arkkitehti Erik Bryggman. Rajan taakse jääneeseen Karjalaan liittyviä muistomerkkejä on kaksi. Niistä toinen on Säkkijärveläisten muistomerkki ja toinen on Karjalaisten muistomerkki, jonka ovat pystyttäneet Kemiössä asuvat karjalaiset.
Hautausmaalta löytyy myös Punaisten sisällissodan muistomerkki. Se on pystytetty Suomen sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistoksi.
KEMIÖN KIRKKO
Osoite: Suomenkulmantie 13, Kemiö.
LUE MYÖS: Björkbodan lukkomuseo tärkeä osa Kemiönsaaren historiaa
LUE MYÖS: Dragsfjärdin Adolfin kirkko sijaitsee luonnonkauniilla paikalla
LUE MYÖS: Luontokeskus Sinisimpussa perehdytään saariston eläimistöön ja kasvillisuuteen
LUE MYÖS: Sagalund on Suomen ensimmäinen ulkoilmamuseo
LUE MYÖS: Amos Andersonin Söderlångvikin kartano tarjoaa unohtumattoman elämyksen
LUE MYÖS: Taalintehtaalla entisaikojen ruukkihistorian aistii kaikkialla
LUE MYÖS: Taalintehtaan kirkko on tehty jätteestä – lopputulos on hieno
LUE MYÖS: Kemiönsaaren Västerbuktenin uimaranta on harvinaisuus – tänne kannattaa tulla kauempaakin
LUE MYÖS: Västanfjärdin uusi kirkko – ulkoa kansallisromantiikkaa, sisältä jotakin aivan muuta
LUE MYÖS: Västanfjärdin vanha kirkko jätettiin purkamatta – hyvä niin!
