Valikko Sulje

Kesäinen katusählyturnaus on liikuntaa ja hauskanpitoa

FBC Turku on järjestänyt kesäisen katusählyturnauksen jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Nykyiseksi turnauspaikaksi on vakiintunut Länsikeskuksen Citymarketin parkkipaikka. Pelit pelataan pilke silmäkulmassa, mutta tosissaan. Parhaat yltävät Helsingissä järjestettävään lopputurnaukseen.

Palikkapojut, Sumuiset Pelisilmät, SB TosiRento, Peltsin Puput, Suokurpat, Perässähiihtäjät…vain mielikuvitus on rajana, kun sählyporukat keksivät joukkueelleen nimiä. Perinteinen katusählyturnaus on kuulunut jo vuosien ajan monen pelurin kesäohjelmaan.

Nimensä mukaisesti katusählyturnaus pelataan kaupunkiympäristössä, keskellä urbaania sykettä ja ihmisvilinää. Turussa pelipaikka on vaihdellut useassa eri paikassa. Asfalttipinnoilla on pelattu muun muassa Hämähäkkitontilla, Varvintorilla ja kauppakeskus Skanssin alueella. Viime vuosina pelipaikka on vakiintunut Länsikeskuksen Citymarketin parkkipaikalle.

– Alkuaikoina olimme enemmän Turun kaupungin keskustassa, mutta se oli järjestelyjen kannalta haastavaa. Nyt pyrimme ottamaan huomioon myös seuran yhteistyökumppanit. Samalla haluamme esitellä lajikulttuuria sillä kaupungin alueella, missä seura toimiikin, kertoo FBC Turun puuhamies Antti Vääri, yksi seuran perustajista.

FBC Turku on järjestänyt katusählyturnauksia jo vuodesta 1996. Lajina katusähly ei ole juurikaan sitä vanhempi. Ensimmäiset turnaukset olivat seuran omia, mutta nykyinen Salibandyliiton organisoima katusählyturnauskiertue alkoi 2000-luvun alussa.

– Alkuaikoina jouduimme keräämään salibandykaukaloita eri puolilta kaupunkia koulujen liikuntasaleista. Turnauksen järjestämiseen piti nähdä paljon vaivaa. Nyt Salibandyliitto tuo kaukalot, maalit ja äänentoistolaitteet pelipaikalle.

Monista muista perinteisistä talvilajeista poiketen salibandystä on tullut laji, jota harrastettaan aktiivisesti kautta vuoden. Lajikulttuurin muutos näkyy myös katusählyturnauksien osallistujamäärissä. Kilpasarjat alkavat aikaisin syksyllä. Niinpä joukkueet harjoittelevat tiiviisti kesän aikana. Juniorisarjoissakin on SM-karsintoja jo elokuussa.

– Nyt osallistuvia joukkueita on parikymmentä. Parhaimpina vuosina on ollut noin 40. Silloin oli melkoinen karnevaalitunnelma, olihan paikalla useampi sata ihmistä. Kun katusählyturnauksen loppuhuipentuma on vasta syyskuussa, eivät esimerkiksi juniorijoukkueet osallistu kesäisiin tapahtumiin. Uutta nuorempaa pelaajasukupolvea ei enää tule ja vanhempi kaarti poistuu. Osallistuvien joukkueiden määrä vähitellen pienenee. Kun liitto teki päätöksen, että salibandyä pelataan tosissaan jo elokuussa, katusählylle ei ehkä enää ole tulevaisuudessa sijaa.

Katusählyturnauksen ilme on aina iloinen. Tunnelma syntyy liikkumisen riemusta ja hauskanpidosta, ei alkoholin voimalla. Vaikka kyse on nuorten kesäisestä karnevaalitapahtumasta, siiderit ja oluet eivät kuulu katusählyturnaukseen. Pelit pelataan hymyssä suin, mutta tosissaan.

– Kun mennään lähemmäksi loppupelejä, aletaan vähän jo vääntämään. Kyllä jokainen kuitenkin haluaa voittaa.

FBC Turun järjestämä karsintaturnaus on vain yksi osaturnaus. Kaikkiaan kesän aikana pelataan 23 karsintaturnausta eri puolilla Suomea. Parhaat yltävät Helsingissä pelattavaan lopputurnaukseen. Katusählyn Suomen mestaruuksista otellaan kuudessa virallisessa sarjassa: miesten ja naisten sarja, alle 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien sarja, sekasarja sekä firmasarja.

Katusählyssä pelataan myös sekasarjaa.

ETUSIVU