VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Silmälasit huurtuvat oitis, kun siirtyy kirpeästä pakkassäästä sisälle tuvan lämpöön. Puuhella on kuumana ja tuli räiskyy kotoisasti uuneissa. Iso-Kohmon emännät häärivät lanttulaatikkoa ja joulupipareita valmistaen. Kahvipannukin porisee liedellä.
Olohuone on siivottu ja koristeltu, joulukuusikin on jo puoliksi koristeltu. Joulu leijailee sieraimiin kuusenhavun, jouluruokien, kynttilöiden ja kukkien tuoksuina. Radiosta kuuluu hiljaisesti joululauluja ja Taatan joulutarinoita.
Elämys on täydellinen.
Monelle vierailijalle se tarkoittaa samaa kuin siirtyisi ajassa taaksepäin omaan lapsuuteensa. Virallisesti Kuralan Kylämäessä Turussa vietetään joulua 1950-luvun lopun malliin, tosin monelle se tuo mieleen vielä 1960-luvunkin. Mummolan joulun odotuksen tunnelma on hyvin varttuneemman väen muistissa.
Turun maakuntamuseon hallinnoiman Kuralan Kylämäen tarkoituksena on havainnollistaa entisaikojen elämää kertomalla, millaista elämä oli maatalossa 1950-luvulla. Kohde on avoinna kaikkina vuodenaikoina. Joulu on yksi vuoden kiireisimpiä aikoja, mutta varsinaisen sesonki on kesällä. Silloin Kylämäki on suosittu perhematkailukohde, kiitos monien kotieläimien.
Pitkä matka on kuitenkin kuljettu nykypäivään. Paljon piti tapahtua ennen kuin museotoiminta pääsi alkamaan.
Jyrätään matalaksi ja rakennetaan tilalle kerrostaloja, ovat turkulaiset grynderit suunnitelleet 1960-luvulta lähtien. Silloin kaupungissa elettiin kiivasta rakentamisen aikaa. Vanhaa purettiin ja uutta rakennettiin tilalle. Vain muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta sijaitseva Kuralan Kylämäki oli houkutteleva kohde rakennusurakoitsijoille.
Ja juuri sopivasti kylän maatiloille ei löytynyt jatkajaakaan1970-luvun alussa. Suunnitelmien mukaan Kylämäen pellot ja mäenrinteet olisivat täyttyneet kerros- ja rivitaloista.
Museovirasto aloitti samaan aikaan alueella arkeologisia kaivauksia. Niiden perusteella voitiin osoittaa, miten mäellä on asuttu jo vuosisatojen ajan. Rautakaudesta on muistona muun muassa esihistoriallisen ajan hautausmaa. Museovirasto halusi suojella koko alueen. Turun kaupunki ei. Kiista ratkesi lopulta Museoviraston eduksi. Alue suojeltiin muinaismuistolain perusteella vuonna 1980. Kylämäki oli kuulunut vielä 1930-luvulle asti Kaarinaan. Alue liitettiin Turkuun vuonna 1939.
Alkuvaikeuksien jälkeen Kylämäen museohanke saatiin käyntiin. Alueesta haluttiin tehdä toiminnallinen elävä vanhanajan kylä sekä havainnollistaa mäen esihistoriaa ja keskiaikaa. Kuralan Elävän historian kylä avasi ovensa vuonna 1988. Kylän maat omistaa Turun kaupunki ja toiminnasta vastaa Turun museokeskus.
Kuralan Kylämäki sijaitsee Aurajokilaaksossa, Aurajoen ja Jaaninojan yhtymäkohdassa. Paikan asutus on vanhaan, nousihan se maakohoamisen myötä ensimmäisten luotojen joukossa merestä noin 5000 vuotta sitten. Kylämäen maisema laitumineen, peltoineen ja kylineen muodostui nykyisen kaltaiseksi keskiajalla. Ensimmäinen kirjallinen maininta on 1300-luvun lopulta. 1600-luvulta alkaen muun muassa nimet Kohmo ja Rasi olivat jo olemassa.
Kylän useammasta tilasta on jäljellä vielä neljä: Iso-Kohmo, Vähä-Kohmo, Iso-Rasi ja Vähä-Rasi. Ne muodostavat mäelle tunnelmallisen yhtenäisen kylänraitin ja pihapiirit. Kylämäessä on yhteensä 26 rakennusta. Ne ovat pääosin peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Alueen vanhin rakennus lienee Vähä-Kohmon luhtiaitta. Sen hirsiin on kaiverrettu vuosiluku 1781.
Kylämäen pellot levittäytyvät lähiympäristöön. Yksi osa on vielä alkuperäisessä kuosissaan avo-ojitettuna. Alueen sijainti teiden ja yhä laajenevan kaupunkiasutuksen puristuksessa näyttää olevan ikuinen uhka Kylämäen ainutlaatuiselle perinnemaisemalle. Jo nyt jälkeenpäin rakennettu Jaanintie halkoo alueen. Uuden niin sanotun Säkömäen kaavan toteutuessa pilattaisiin iso osa arvokasta varsinaisuomalaista kulttuurimaisemaa.
Kuralan Kylämäki halutaan säilyttää sellaisena kuin se oli 1950-luvulla. Elämä on pysäytetty isoäidin aikaan, jolloin nykyaika televisioineen oli vasta saapumassa. Osa talojen alkuperäisistä esineistä on säilynyt, osa on saatu lahjoituksina.
Lähimenneisyydestä kerrotaan tekemisen ja elämysten avulla. Kiireettömyys, tuoksut ja tunnelmat on saatu kohdalleen, onhan vielä moni kertomassa, millaista oli vuosikymmeniä sitten mummolassa. Kylämäen museon tavoitteena on muistikuvien ja lähihistorian perinteen jatkaminen tuleville sukupolville. Vakiovieraita ovatkin koululaiset, joille on tarjolla myös laadukas opetusmateriaali.
Sana ”museo” ei tee oikeutta Kylämäelle, sillä kyseessä on elävä kylä. Täällä touhutaan 1950-luvun maalaistalon elämää ruuanlaittoineen ja arkiaskareineen. Vieraat ovat osa Kylämäen tunnelmaa osallistumalla kylän toimintoihin, esimerkiksi heinäkorjuutalkoisiin.
Iso-Kohmossa keskitytään naisväen töihin. Talon emäntä suorittaa askareitaan kertoen niistä yleisölle. Ja aina pääsee mukaan myös auttamaan. Iso-Kohmossa leivotaan, tehdään ruokaa, säilötään ja siivotaan vanhaan malliin. Aina ei kyseessä ole pelkästään mummonajan muistelemista. Kylämäen uudempia vieraita ovat nuoret parit, jotka ovat kiinnostuneita perinteisistä ekologisimmista elämäntavoista. Vanhat hyviksi todetut menetelmät otetaan uudestaan käyttöön.
Kylämäki on erinomainen paikka lapsiperheille, sillä täällä on tilaa leikkiä. Esineisiin saa jopa koskea. Kotieläimiin pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä. Kylämäessä on hoidettu maisemaa perinteisin menetelmin laiduntamalla kotieläimiä. Ilman niitä niityt ja laitumet kasvaisivat nopeasti umpeen.
Puutarhanhoidosta kiinnostuneet löytävät kesäisestä Kylämäestä ideoita omaan perennapenkkiinsä. Monet vanhat perinteiset pihakasvit ja kukat ovat säilyneet Kylämäen vanhoissa pihoissa.
KURALAN KYLÄMÄKI
Osoite: Jaanintie 45, Turku.
