Valikko Sulje

Kiekko-67 on ollut tärkeä osa turkulaista kiekkohistoriaa

Kiekko-67 on legendaarinen turkulainen jääkiekkoseura. Parhaimmillaan seura on pelannut Mestaruussarjassa, Suomen korkeimmalla sarjatasolla. Vaikka Kiekko-67 on nykyään jäänyt suurseurojen varjoon, on seuran toiminta aktiivista. Kuva on IV divarin ottelusta Kiekko-67 Team – Paimion Kiekkoseura (PKS).

Daavid vastaan Goljat. Eletään syksyä 1970. Yli 6 000 katsojaa ovat todistamassa Kupittaalla, miten pieni altavastaaja voittaa yllättäen suurseuran. Ikimuistoinen Mestaruussarjan paikallisottelu Kiekko-67 vastaan TPS päättyy sensaatiomaisesti ”Kuusseiskan” voittoon 4-3.

Eletään myös aikaa, jolloin Kupittaalla pelataan avojäällä. Erityistä on myös se, että jääkiekon pääsarjassa pelasi siihen aikaan kolme turkulaista joukkuetta: TPS, Tuto ja Kiekko-67.

Nykysukupolvelle melko tuntematon Kiekko-67 on ollut merkittävä tekijä turkulaisessa jääkiekossa. Yhden pääsarjakauden lisäksi seura on pelannut useita vuosia toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Monen tunnetun pelaajan tilastoihin on merkitty seuraksi Kiekko-67.

Veikko Suominen, Ilkka Mesikämmen, Rauli Tammelin, Reijo Leppänen, Martti Jarkko, Jukka Porvari, Miika Elomo, Timo ja Petteri Nummelin, Marko ja Miikka Kiprusoff, Mikko Sokka, Mikko Eloranta, Jani Kiviharju, Kai Nurminen…lista on todella pitkä. Tilastoihin on ikuistettu reilusti yli 300 ”Kiekkoa” edustanutta pelaajaa.

– Harmi, kun Kupittaan hallissa ei kerrota Kiekko-67:sta sanallakaan. Seura on kuitenkin perustettu jo ennen kuin jäähallit tulivat Turkuun ja ”Kiekolla” on ollut tärkeä rooli turkulaisessa jääkiekossa, kertoo Seppo Wikström, joka oli itse aikoinaan pelaajana perustamassa seuraa.

Kiekko-67:n syntyhistoria on mielenkiintoinen. ÅIFK oli noussut 1960-luvun lopulla toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, jota siihen aikaan kutsuttiin Suomisarjaksi. ÅIFK luopui kuitenkin taloudellisista syistä kokonaan kiekkotoiminnastaan.

– Kun ÅIFK nousi Suomisarjaan, meitä oli siirtymässä Tutosta sinne 4-5 pelaajaa, minä mukaan lukien. Syntyi kuitenkin ongelmia, koska ÅIFK:lla ei ollut varaa maksaa karanteenimaksuja eikä Tuto halunnut antaa ilmaiseksi pelaajiaan paikalliskilpailijalle. Olimme koko kesän epätietoisia, mitä tulee tapahtumaan. Ratkaisu syntyi, kun perustimme uuden jääkiekkoseuran Turkuun.

Noin parikymmentä innokasta nuorta pelaajaa ja kiekkovaikuttajaa ahtautui Saukon baarin kabinettiin perustamaan uutta seuraa. Saukon baari tunnetaan nykyään nimellä Pizzeria Napoli.

Kalervo Kummolan ja hänen kaverinsa Juho Högblomin johdolla pidimme kokouksen seuran perustamiseksi. Tulevasta nimestä oli tiukka äänestys. Nimi ”Korpit” hävisi vain yhdellä äänellä. Martinin Hasse uhkasi, että hän ei suostu pelaamaan joukkueessa, jonka nimi on Korpit. Nuorempien mielestä se olisi ollut hyvä nimi.

ÅIFK:n jääkiekkotoiminta oli ollut ennen lopettamispäätöstä aktiivista. Seurassa oli muun muassa useita juniorijoukkueita.

– Kun ÅIFK lopetti jääkiekon, saimme heiltä paljon vanhoja varusteita, muun muassa peliasut. Siksi Kiekko-67:n värit ovat yhä keltainen ja musta, ÅIFK:n perinteiset värit.

Kalervo Kummolan isoveli Ari ”Aksu” Kummola oli pyörittänyt ÅIFK:n jääkiekkotoimintaa. Kun uusi Kiekko-67 perustettiin, Ari muutti pysyvästi Australiaan. Pikkuveli Kalervosta tuli hänen työnsä jatkaja.

– Tästä alkoi ”Kalen” kiekkoura. Hän hoiti asiat hyvin, kuten varainhankinnan. Kummola on kaikkien aikojen suomalainen kiekkovaikuttaja. Kiekosta hän siirtyi TPS:n joukkueenjohtajaksi ja oli myöhemmin perustamassa Liigaa. Hän oli Liigan monivuotinen toimitusjohtaja. Kummolan jälkeen Kalevi Leppänen oli pitkään vaikuttamassa seuran toiminnassa. Hän on todellinen ”Mister Kiekko-67”.

Palataan kauteen 1970-71. Kauden sensaatiojoukkue, kolmessa vuodessa pääsarjaan noussut Kiekko-67, oli muutaman kierroksen jälkeen sarjataulukon kärkipäässä, kun vastaavasti paikalliskilpailijat TPS ja Tuto olivat aloittaneet kauden heikosti.

– Viidestä ensimmäisestä pelistä voitimme kolme ja olimme toisena. Meitä kävi moni lehti haastattelemassa. Kauden ensimmäisen pelin hävisimme Ilvekselle Tampereella 7-0. Seuraavaksi pelasimme kotona HJK:n ”miljoonajoukkuetta” vastaan. Siinä pelasivat Juhani Tamminen, Jorma Peltonen ja Matti Keinonen. Raimo Määttänen oli HJK:n valmentaja. Minuutti ennen loppua johdettiin vielä vesisateessa 2-1. HJK teki kuitenkin kaksi maalia viimeisen minuutin aikana. Sitten voitimme kolme seuraavaa peliä, KooVeen, Tapparan ja Tepsin. Sen jälkeen emme saaneet koko kaudella enää pinnan pinnaa.

Kiekko-67 perustettiin aikakaudella, jolloin kahden turkulaisen mahtiseuran, Tepsin ja Tuton, jako poliittisesti oli vahva. Kiekko-67 sijoittui imagoltaan sopivasti näiden kahden seuran välimaastoon.

– Pidin siitä, kun Kiekko-67 oli poliittisesti varsin neutraali. Se oli seuran vahvuus. Pelaajien, etenkin junioreiden, oli helppo tulla mukaan seuran toimintaan. Ehkäpä juuri epäpoliittisuuden ansiosta Kiekko-67 on jäänyt jälkeenpäin ilman suurempaa huomiota.

Vaikka Kiekko-67 on nykyään jäänytkin suurseurojen varjoon, on seuran toiminta aktiivista. Vaikka itse emoseura on kuopattu, jatkaa Kiekko-67 juniorikiekko ry. seuran perinteitä. Nimestään huolimatta seuralla on myös kaksi Nelosessa pelaavaa aikuisjoukkuetta.

– Olemme matalan kynnyksen jääkiekkoseura eli käytännössä harrasteseura. Pyrimme pitämään kustannukset matalina ja tarjoamaan nuorille mahdollisuuden edulliseen jääkiekon harrastamiseen. Vaikka alkuperäinen Kiekko-67 on kuopattu, meidät tunnettaan samalla nimellä, se on meidän kutsumanimi, kertoo seuran puheenjohtaja Esa Taka-Prami, joka oli yli kymmenen vuotta sitten perustamassa nykyistä Kiekko-67:n seuraorganisaatiota.

– Kahden aikuisjoukkueen lisäksi meillä on nyt C-juniorijoukkue ja E2 2008 syntyneiden joukkue. Lisäksi järjestämme muun muassa Impivaaran jäähallissa 2010 – 2014 syntyneille pojille ja tytöille kiekkokoulua. Monet seuramme junioreista harrastaa myös muita lajeja.

Lukematon määrä kovia turkulaisia pelimiehiä on seurahistorian aikana edustanut ”Kuusseiskaa”. Nyt seuran IV divisioonassa pelaavan joukkueen maalivahtina on Ville Ylitalo. Seuran värit ja logo ovat säilyneet alkuperäisinä.

ETUSIVU