TPS 100 vuotta. Se oli kaunis kesäkuun päivä 2019, kun kiekkolegenda Juhani Wahlstenin sunnuntainen pyörälenkki päättyi yllättäen. 81-vuotiaan pumppu petti ja jääkiekon suuri visionääri siirtyi isommille pelikentille.
”Juuso” jätti kuitenkin vahvan jäljen, ei pelkästään turkulaiseen ja suomalaiseen jääkiekkoon, vaan myös paljon laajemminkin. Wahlsten oli kosmopoliitti, jonka asiantuntevuutta arvostettiin myös maamme rajojen ulkopuolella. On osuvasti todettu: Jos jääkiekkoa ei olisi keksitty, Juuso olisi sen keksinyt.
Wahlstenin kirjallisen tuotannon eräs tärkeimmistä teoksista on hänen kirjoittama oma elämäkerta. Juuso – aikaansa edellä julkaistiin samana vuonna, kun hänen elämänkumppaninsa Leena menehtyi. Vuonna 2011 ilmestynyt tuhti teos todistaa, miten yli 70-vuotiaan pelimiehen muisti pelasi yhä moitteettomasti.
Vaikka liikunnanopettajana toiminut Wahlsten oli aina pitänyt huolta fyysisestä kunnostaan, jokainen läheltä seurannut huomasi, miten jääkiekkoleijonan askel alkoi viimeisten vuosien aikana lyhentyä. Onneksi Turun Palloseura ehti järjestää kiekkosankarilleen ikimuistoiset 80-vuotisjuhlat Turkuhallissa. Pojat Jali ja Sami olivat saapuneet maailmalta juhlistamaan isänsä syntymäpäiviä. Jälkipolvi kannatteli Juusoa, kun hän kävi vielä kerran pudottamassa aloituskiekon jäälle.
Wahlstenia on kutsuttu monilla eri titteleillä ajattelijasta uudistajaan. Kun lukee hänen elämäkertaansa, päällimmäinen tunne on hämmennys. Miten yksi ihminen on voinutkaan elää niin värikkään ja ennen kaikkea monipuolisen elämän. Helpommalla pääsisi, jos tyytyisi vain kertomaan, mitä kaikkea jääkiekon sanansaattaja ei ehtinyt elämänsä aikana toteuttaa.
Juuson hyvin tunteneet tietävät, että vain osa hänen lukuisista suunnitelmistaan toteutui. Wahlsten oli pioneeri, aikaansa edellä oleva visionääri, joka uusilla ajatuksillaan ja metodeillaan ajoittain hämmensi perinteisiin tapoihin tottuneita seuratyöntekijöitä. Sanonta ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”, sopii hyvin Wahlstenin kohdalle. Juusolla oli valtava auktoriteetti, jonka edessä monella tuli löysät pöksyyn, on Wahlstenin hyvä ystävä ja vanha ketjukaveri Juhani Tamminen todennut.
Wahlstenin meriittilista on häkellyttävä, kun ottaa huomioon, että hän on nuorena aloittanut lätkäharrastuksensa ulkojäiltä. Tarvittaessa luistelua ja pelaamista varten aurattiin tilaa lammenjäältä. Mailat tehtiin aluksi itse, myöhemmin puuseppä. SM-sarjakausi alkoi vasta, kun luonnonjäät saatiin jäädytettyä. Kaudessa oli aluksi vain kahdeksan ottelua.
Wahlsten edustaa jääkiekon uudisraivaajien sukupolvea ajalta, jolloin kiekkoilijat olivat vielä kakkosluokan urheilijoita. Wahlsten on itse todennut olleensa Suomen ensimmäinen kesäharjoitteluun panostanut jääkiekkoilija. Hän juoksi pitkiä lenkkejä ja hyppi portaissa lyijyliivit päällä. Juuson harjoitusmäärät eivät kalpene nykypäivän ammattikiekkoilijaan verrattuna.
Syksyllä 2007 Turkuhallin orsille nostettiin pelipaita numero kahdeksan. Wahlstenin TPS:ssä tekemä elämäntyö palkittiin pelinumeron jäädyttämisellä. Seuraikoni oli ollut monessa mukana. Jo aikaisemmin kunniapaikalle oli nostettu Timo Nummelinin ja Hannu Virran pelipaidat. Ilman Wahlstenia jälkimmäisen pelipaita numero 23 tuskin olisi lainkaan Turku-hallin katossa.
Juuso valmensi Lokit-nimistä TPS:n juniorijoukkuetta oman pelaajauransa jälkeen. Virta kuului joukkueeseen. Lokeista varattiin ennätyksellisesti kuusi turkulaista pelaajaa NHL:ään vuonna 1981. Puolet sen vuoden NHL-varatuista oli Wahlstenin valmennettavia. Eikä pedagogi Wahlsten opettanut vain pelin periaatteita, vaan antoi myös ison annoksen arvokkaita elämänohjeita. Siihen kuuluivat hyvät käytöstavat ja toisen huomioon ottaminen.
Kiekkolähettiläs matkusti mitä eksoottisimpiin paikkoihin levittääkseen rakastamansa lajin ilosanomaa. Tuskin kukaan toinen edes yrittäisi juurruttaa jääkiekkoa Turkkiin tai Kanariansaarille. Wahlsten näki eksoottiset kohteet uusina mahdollisuuksina.
Wahlstenin kansainvälisen toiminnan alkuaikoina maailma oli erilainen kuin nyt. Yhteyttä pidettiin postitse lähettämällä kirjeitä ja soittamalla lankapuhelimeen. Se ei kuitenkaan estänyt Juusoa luomasta laajaa kontaktiverkkoa. Elinikäisiä ystäviä kertyi monia eri puolilta maailmaa.
Turun puolessa Wahlstenin kotona puhelin pirahti useasti. Arvostettu kiekkoammattilainen sai kutsuja valmentamaan, pitämään seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Joskus kaukainen ystävä kutsui Juuson perheineen luoksensa vain lomailemaan ja muistelemaan yhdessä elettyjä hetkiä.
Aivan oma tarinansa on Espanjan Katalonia ja FC Barcelona, jossa Wahlsten kävi levittämässä jääkiekkotietouttaan valmentajana. Hän ei saanut pelata, koska olisi ollut ylivoimainen. Harva suomalainen valmentaja on voinut Suomessa kävellä seuralta saatu aito FC Barcelonan sinipunainen takki yllään. Pesti yhdessä maailman tunnetuimassa seurassa oli täysin poikkeuksellista 1970-luvulla, ja vielä lätkävalmentajana jalkapallon mahtiseurassa. Erityistä oli se, kun etelän lämmössä Barcelonassa oli jo 1970-luvun alussa jäähalli. Turussa Kupittaan tekojään kattamista vasta harkittiin.
Kansainvälisiä töitä riitti muun muassa Itävallan Klangenfurtissa, Saksan Füssenissä ja Sveitsin Davosissa. Hilkulla oli, ettei Wahlstenista olisi tullut ensimmäinen eurooppalainen valmentaja NHL:ssä. Kanadalaisvalmentaja Scotty Bowman, yhdeksänkertainen Stanley Cup -voittaja, houkutteli turkulaista kahdesti taalajäille, mutta sopimusta ei kuitenkaan koskaan syntynyt.
Jotain kertoo Wahlstenin rakkaudesta lajiin, kun NHL:ään kosiskeltu ammattilainen valmensi uransa myöhempinä vuosina Salon Palloilijoiden kolmosdivisioonajoukkuetta. Haaste ja peli ovat aina samat, olivat kyseessä sitten juniorit, ammattilaiset tai harrastajat. Aloitin pelaamisen ja valmentamisen amatöörinä, lopetin ammattilaisena amatöörien kanssa, toteaa Wahlsten elämäkerrassaan.
Eräs esimerkki Wahlstenin aikaansa edellä olevista toimintatavoista oli se, kun hän toi valmentajana kasettisoittimen pukukoppiin. Vastaavaa ei ollut Turun Palloseuran ensimmäinen kanadalaisvahvistus Robert ”Bobby” Lamoureux nähnyt edes jääkiekon kotimaassa Kanadassa. Tosin kasetissa oli vain yksi kappale, I never promised you a rose garden. Sitä toistamalla luotiin pukukoppiin tunnelmaa!
1970-luvulla Turussa ei ollut kuin Kupittaan jäähalli. Jääaikaa ei ollut tarpeeksi kaikille joukkueille. Wahlsten ehdotti täysin poikkeuksellista toimintatapaa ehdottamalla yhteistyötä juniorikiekossa kaikkien turkulaisten seurojen kanssa. Useat pitivät ehdotusta omituisena, koska silloin perinteinen porvariseura joutuisi tekemään yhteistyötä TUL:n seurojen kanssa.
Wahlstenin ajatus kuitenkin toteutui, kun Turun Nuorisokiekko perustettiin. Siihen liittyivät TPS, TuTo, TuWe, Kiekko-67 ja Turun Kisa-Veikot. Nuorisokiekosta tuli Turun jääkiekkoseurojen yhteistyöelin. Impivaaran ja Varissuon jäähallien rakentaminen mahdollisti jäävuorojen oikeudenmukaisen jakamisen. Nuorisokiekko on erään Euroopan suurimman nuorisojääkiekkotapahtuman, Turku-turnauksen, järjestäjä. Se konkretisoi turkulaisen kiekkolähettilään tärkeintä missiota: nuorten liikkuminen.
