PIRKANMAA / KILLINKOSKI – Killinkoski on pieni kylä, joka sijaitsee Virroilla. Paikallisen kyläyhdistyksen ylläpitämästä tehdasmiljööstä on tullut suosittu tutustumiskohde.
Mennään kuitenkin ensin ajassa taaksepäin.
Vuosi 1883 oli ratkaiseva syrjäisen Killinkosken kylän kehitykselle. Kaksi miestä, Peter Gustaf Holm ja Mathias Bonn saapuivat tänne katsastamaan mahdollista sijoituspaikkaa teollisuustoiminnalleen. Vuolaasti virtaava Killinkoski tarjosi siihen oivan mahdollisuuden.
Vierailun tuloksena perustettiin kehruutehdas. Samalla alkoi Killinkosken maalaiskylän kehittyminen vireäksi teollisuusyhteiskunnaksi.
Kehruutehtaan lisäksi Killinkoski on antanut käyttövoimaa makaronitehtaalle ja puuhiomolle. Idearikas Holm perusti yhtiötoverinsa Josef Stenbäckin suunnittelemaan teollisuusrakennukseen nauhatehtaan 1898. Holmin nauhateollisuusperinnettä jatkaa Killinkoskella yhä nauhatehdas Inka Oy.
Killinkosken innokas kyläyhdistys on muuttanut vanhan tehdaskiinteistön monipuoliseksi museoksi, joka ei pelkästään kerro nauhatehtaan historiasta, vaan tarjoaa paljon muutakin kirpputorista nauhamyymälään. Nähtävää Killinkoskella on niin paljon, että aikaa kannattaa varata riittävästi. Kun ensimmäiset pari tuntia on vierähtänyt, on ehtinyt nähdä vasta osan siitä, mitä olisi tarjolla.
Killinkosken Wanhalle tehtaalle perustettiin keväällä 2017 Into-keskus. Virtain kaupunki oli ottanut vastaan Aamu Nyströmin perinnön. Hänen isosetänsä oli I. K. Inha, suomalaisen valokuvauksen mestari. Hänet tunnettiin muun muassa kansaperinteen tallentajana.
Testamentti mahdollistaa Inhan henkilöhistorian ja kirjallisen tuotannon tutkimisen ja esittelyn. Testamentin mukaan Virroille tuli perustaa Into-keskus, johon kootaan testamentissa määrättyä esineistöä ja muuta materiaalia. Samalla Into-keskus vaalii Nyströmin kulttuurisuvun muistoa Virroilla.
Tehtaan historia on vahvasti esillä, sillä nauhateollisuusmuseon vanhat koneet ovat alkuperäisillä paikoillaan. Esillä on koneita, esineitä, etiketti- ja nauhanäytteitä sekä valokuvia satavuotisen nauhateollisuuden eri aikakausilta.
Entiseen ompelimoon on sijoitettu Killinkoskelta kotoisin olleen Marjaliisa Pitkärannan tuotantoa. Hänet tunnetaan värikkäistä ja lämminhenkisistä postikorteistaan ja -merkeistään. Sen lisäksi hän kuvitti ison määrän oppi- ja satukirjoja. Tunnetuimmat olivat joulupukki- ja tonttuaiheiset kuvitukset. Pitkäranta kuoli vuonna 2003.
Kamerataivas-niminen näyttely Suomen Kameramuseossa on nähtävänä satoja valokuvaukseen ja elokuviin liittyvää esineitä. Vaikka ei olisi valo- ja elokuvauksesta kiinnostunut, näyttelyn monipuolinen anti hämmästyttää. Esineistö perustuu Suomen Valokuvahistoriallinen Yhdistyksen jäsenen Rainer Mattlinin ja hänen vaimonsa Sirkka Mattlinin testamenttilahjoitukseen. Lisäksi lukuisat yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat tehneet useita lahjoituksia kokoelman täydentämiseksi.
Tunnetun kirkkoarkkitehdin Josef Stenbäckin kunniaksi on pystytetty oma näyttely. Hän on suunnitellut muun muassa Killinkosken puukirkon.
Nostalgiset lelut -näyttely koostuu Rita Halttusen laajasta lelukokoelmasta. Vanhimmat lelut ovat yli 100-vuotiaita.
Tehtaan tiloista löytyy myös Eila Hömmön Killinkoskella toimineen parturi-kampaamon välineistöä 1930-luvulta alkaen.
Kyläyhdistys keräsi lakkautettavista Killinkosken kouluista opetusmateriaalia. Nyt ne ovat esillä tehtaan tiloissa. Löytyypä täältä myös Killinkosken VPK:n historiallinen sammutuskaluston näyttely.
Vanhan silkkikutomon tiloissa sijaitsee suurikokoinen suosittu kirpputorihalli. Killinkosken Tehdasmyymälässä (Nauhala) on Suomen laajin nauha- ja nauhatuotevalikoima.
Wanhan tehtaan kuppila sijaitsee vanhan pajan ja metalliverstaan tiloissa. Kuppi kahvia ja tuoreet munkit kuuluvat monen museokierroksen ohjelmaan. Kahvilan tuotto menee Killinkosken kyläyhdistyksen toimintaan.
Vanhan tehdasmiljöön anti on niin monipuolista, että ei ole ihme, miksi Killinkoski on valittu vuoden Pirkanmaan kyläksi.
KILLINKOSKEN WANHA TEHDASMILJÖÖ
Osoite: Inkantie 60, Killinkoski (Virrat).
