Kilpailu pääsylipun maksaneista katsojista kiristyy – kun toisilla väki vähenee, toisilla lisääntyy

Janne Ollila on asiantuntija kertomaan, miten vastata kilpailuun katsojista.

Kilpailu katsojista käy kevään pudotuspelien aikana kuumana. Kun tarjonta on laajaa, kaikille ei riitä katsojia. Puhutaan tapahtumaähkystä. Kilpailu katsojista kiristyy, kun ottelun voi katsoa kotisohvaltakin. Suoratoistopalvelut ovat tulleet jäädäkseen.

Janne Ollila TUTO Hockeyn toimistopäällikkönä seurasi vuosien ajan aitiopaikalta Mestis-kiekon arkea. Jannen aikana Mestis-ottelut tulivat kotisohville Ruudun välittämänä, nykyisin CMoren tuottamana. Mestiksessä ottelutapahtuman ”kilpailijana” ei ollut pelkästään suoratoistopalvelut, vaan myös suljettu Liiga.

Ollilan virallinen titteli oli toimistopäällikkö. Iso osa työsarkaa oli itse ottelutapahtuma ja keksiä keinoja, miten yleisöä saataisiin katsomoihin.

Annetaan Ollilan itse kertoa kokemuksistaan. Niistä saa mietittävää, mihin tahansa lajiin.

– Suoratoistopalvelut ja tapahtumaähky. Siinä on kaksi asiaa, joilla nykyään perustellaan yleisömäärien putoamista. Ehkäpä näissä on jotain perää, mutta pitäisikö kuitenkin miettiä, että mitä pitäisi tehdä toisin, jotta yleisöä saadaan paikalle?

Eikö yhtälö ole käytännössä kuitenkin haastava, kun kotisohvilla odotetaan laadukasta TV-lähetystä ja vastaavasti yleisön houkutteleminen pelipaikalle vaatii entistä enemmän töitä seuratyöntekijöiltä?

– Tapahtuman järjestäminen on äärimmäisen kiehtovaa. Harva kuitenkaan jaksaa kovin kauaa yrittää, sillä yleisön houkutteleminen paikalle on yksi vaikeimmista tehtävistä. Mahdotonta onnistuminen ei kuitenkaan ole, kunhan jaksaa yrittää ja rohkeasti kokeilla uusia asioita.

Miten koet suoratoistopalveluiden taloudellisen hyödyn seuralle?

– Taloudellisesti ne eivät ole kovinkaan kannattavia rahallisen korvauksen muodossa. On varmasti kuitenkin muita syitä, minkä takia suoratoistopalvelu on kyseiselle sarjalle neuvoteltu. Syiden pitäisi olla seuroille kannattavia, muutenhan kyseistä sopimusta ei kannattaisi tehdä. On vaikeaa kuvitella, että yksikään lajiliitto tekisi ilman seurojen hyväksyntää suoratoistopalvelun kanssa sopimusta, jos siitä ei olisi merkittävää hyötyä seuroille. Joka tapauksessa, kun tuote on kunnossa ja yleisö on löytänyt hallille, kääntyy suoratoistopalvelukin seuran eduksi.

Tehtyjen TV-sopimusten hintaa ja katsojamääriä ei kerrota ulkopuolisille. Moni asia jää arvailujen varaan ja syntyy paljon oletuksia.

– Jokainen sopimus on yksilöllinen ja niiden tarkasta sisällöstä minullakaan ei ole tietoa. Itselläni on kuitenkin sellainen käsitys, että Liigan ja Veikkausliigan lisäksi suoratoistopalveluiden tarjoama suora rahallinen korvaus on seuroille melko pieni.

Väitetään, että seurat tulevat hyötymään TV-sopimuksista myös lisääntyneiden ansaintamahdollisuuksien avulla.

– Taloudellista hyötyä on mahdollisesti tarjolla yhteistyökumppanineuvotteluissa tai seura saattaa saada myytäväksi jopa suoria mainoskatkoja lähetyksestä. Seurojen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa hyödyntää näitä. Suoratoistopalvelun mainosten myynti ja osittain myös suoratoistopalvelun tuoman lisänäkyvyyden huomioiminen perinteisessä yhteistyökumppanimyynnissä vaatisi mediamyynnin osaamista. Normaalisti mediamyyntiä tekevät mediamyynnin ammattilaiset.

Vaikka sarjasijoituksen kannalta TUTO Hockeyn kaksi viimeistä runkosarjaottelua olivat merkityksettömiä, turkulaisia saapui hallille runsaasti. Myös vierasjoukkueen kannattajia oli paljon paikalla.

Eikö Mestis olekaan kuollut sarja?

– Minun aikanani suoratoistopalvelujen ja tapahtumaähkyn sijaan puhuttiin Mestiksessä enemmän siitä, että Mestis on täysin kuollut sarja, kun ei ole mahdollisuutta nousta. Kaiken huipuksi Sport, KooKoo ja Jukurit lähtivät pois. Tämä oli niin vahva ”yleinen mielipide”, että sillä alettiin perustelemaan yleisömäärien laskua ja seurojen vaikeuksia. Silti moni lajin parissa työskennellyt koitti miettiä keinoja, joilla yleisöä saadaan hallille. Nyt, ulkopuolisena katsojana, Mestis voi ehkä paremmin kuin pitkään aikaan. Liiga on toki edelleen kiinni. Seuroilla on myös omat haasteensa pienillä resursseillaan.

Jos Turussa on saatu Mestis-väki liikkeelle, niin muuallakin tapahtuu.

– Rovaniemellä on käynnissä valtava kiekkobuumi ja Espoossa puhutaan avoimesti liigapaikan tavoittelusta. Sen ovat viralliseksi tavoitteeksi lähitulevaisuudessa asettaneet myös Jokipojat ja RoKi.

Rovaniemellä on onnistuttu saamaan yleisöä halliin.

– RoKi keräsi tällä kaudella Mestiksen runkosarjassa 1637 katsojaa per ottelu, vaikka pelasi monesti peräkkäisinä päivinä kotiotteluita. Peräkkäiset pelipäivät tai useamman kotipeliviikot ovat olleet aiemmin peikkoja, joita on vältetty viimeiseen asti. RoKi järjesti myös talven aikana kaksi ulkoilmaottelua, joissa maksimiyleisökapasiteetti oli huomattavasti pienempi kuin mitä normaalisti jäähallissa. Edellä mainituista lähtökohdista huolimatta RoKi saavutti Mestiksen kovimman yleisökeskiarvon moneen vuoteen.

Miten RoKin yleisömäärät ovat suhteutettavissa Liigaan?

– Pudotuspeleissä on Rovaniemellä lupa odottaa kakkosella alkavia yleisömääriä ja mahtavaa kiekkokarnevaalia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Liigan pienin yleisökeskiarvo oli Jukureilla (2550), siis seuralla, joka tippui pudotuspeleistä vasta viimeisellä kierroksella ja oli mukana CHL:n pudotuspeleissä. Tähän rinnastettuna RoKin lukema on todella kova.

Jos TUTO selviää jatkoon pudotuspeleistä, vastaan tulee Kiekko-Espoo, Mestiksen kovin mahdollinen vastustaja. Espoossa on painettu kaasu pohjaan.

– Espoossa on lähdetty täysin puhtaalta pohjalta Suomi-sarjasta ponnistaen. Päämääränä on, että espoolainen kiekko tähtää takaisin korkeimmalle sarjatasolle. Sinne ei pyritä kabinetin kautta, vaan näyttämällä urheilullisen valmiuden sekä muiden resurssien valmiuden.

– Urheilullisesti Kiekko-Espoo on edennyt määrätietoisesti kohti kärkeä ja runkosarjassa se keräsi jo sarjan historian korkeimman pistemäärän. Pudotuspeleissä se on ylivoimainen suosikki mestariksi. Orastavaa kiekkobuumia on havaittavissa myös Espoossa, sillä Kiekko-Espoon ja Ketterän välinen ottelu keräsi maaliskuun alussa 3369 katsojaa. Uskon, että Espoossa ja Rovaniemellä on onnistuttu. Siellä on palattu oman tuotteen kehittämiseen ja uskottu, että kun se on kunnossa, niin yleisökin tulee paikalle.

Osa saattaa muistaa vielä ajan, kun salibandyotteluita piti siirtää ison yleisömäärän takia suuriin jäähalleihin.

ETUSIVU