POHJANMAA / ORAVAINEN – Tarvitaan polttopuuta eli metsää puuhiileksi, koskivoimaa ja edullista ammattimaista työvoimaa. Tätä kaikkea oli tarjolla raudanvalmistusta varten Oravaisissa. Tietysti tarvittiin myös rautamalmia, mutta sitä saatiin Ruotsista. Vuorimalmi kuljetettiin laivoilla Ruotsista Oravaisten satamaan.
Noin parin kilometrin päässä Pohjanlahden rannasta Oravaisten masuunissa rauta sulatettiin ja valettiin raakaraudaksi eli harkkoraudaksi. Sieltä se kärrättiin hevoskyydillä tai kuljetettiin Kimojokea ylös proomuilla Kimon ruukille, jossa se taottiin kankiraudaksi.
Röykasjärvestä laskevan Kimojoen varrella on viiden kilometrin matkalla useita peräkkäisiä koskia. Vesivoimaa säädellyt Röykasjärven rannalla oleva luonnonkivipato on yksi Suomen vanhimmista.
Alueella oli kolme vasarapajaa kolmen kilometrin matkalla: Yläruukki, Keskiruukki ja Alaruukki. Näissä pajoissa harkkorauta kuumennettiin, jota sitä voitiin takoa. Vasaroiden avulla rauta muokattiin pitkiksi tangoiksi, kankiraidaksi. Samalla rautaan ikuistettiin KB-leima (Kimo Bruk), joka merkitsi laatutavaraa. Kankirauta siirrettiin satamaan ja kuljetettiin laivalla Ruotsin puolelle. Talvella pakkasten tullessa pajojen toiminta hiljeni, kunnes taas keväällä joen vapautuessa jäistä jatkettiin taontaa.
Kimon ruukki perustettiin vuonna 1703 ja siitä tuli eräs Suomen suurimmista ruukeista. Sen perusti ruotsinsaksalainen Peter Heijke, joka omisti jo aikaisemmin Isossakyrössä sijaitsevan Orisbergin ruukin. Malmin kuljettaminen meritse ja sitten rahtaaminen sisämaahan Orisbergiin tuli liian kalliiksi. Heijke halusi perustaa ruukkinsa lähemmäksi merta.
Iso osa kankiraudasta lähti Ruotsin puolelle, mutta sitä jatkojalostettiin myös Kimossa. Valimoissa syntyi erilaisia työkaluja, kuten kirveitä, talttoja, vasaroita ja lekoja. Eräs erikoisartikkeli on koristeelliset hautaristit sekä laivojen ankkurit.
1800-luvun loppuun mennessä vesivoiman merkitys alkoi vähetä. Uudet tekniset ratkaisut muuttivat käsityönä tehdyn tuotannon enemmän teollisempaan suuntaan. Sähkövoima korvasi vesivoiman, näin myös Kimossa. Rautateollisuus lopetettiin ja tilalle tuli tekstiilitehdas. Pajat vaihtuivat sahaksi ja myllyksi. Nykyisin Yläruukin alueella toimii Oravaisten teatteri.
1990-luvulla avattu Kimon ruukkimuseo sijaitsee 1700-luvun yhdessä Alaruukin makasiinissa. Esillä Kimon ruukin sekä vasarapajan pienoismallit, kuvia ruukin työnteosta sekä erilaisia raudan jalostukseen liittyviä esineitä ja työkaluja.
Ruukkialueella on mielenkiintoista tehdä lyhyt kävelyretki. Paljon koski- ja siltamaisemassa on säästynyt. Ruukki työntekijöiden perheineen muodosti oman erityisen maailman. Alueella oli useita pieniä asuntoja, joiden yhteydessä saattoi olla navettakin. Mökit ovat ajan saatossa kadonneet ympäristöstä, mutta yhdessä vanhassa työläisasunnossa toimii nyt työläisasuntomuseo.
Oravainen on aikoinaan kuulunut Vöyrille, jonka jälkeen Oravaisista tuli itsenäinen kunta. Vuonna 2011 Oravainen liitettiin takaisin Vöyrin kuntaan.
KIMON RUUKKI
Osoite: Ruukinkatu 38, Kimo, Oravainen (Vöyri).
Puh. 050 0255290
LUE MYÖS: Vänrikki Stoolin keskus kertoo Oravaisten taistelun verisestä päivästä
