Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä

UUSIMAA / HELSINKI – Peltihäkkyrä, epämuodostunut urkupillistö, huijaus, kansallinen skandaali, Sibeliuksen ja isänmaan häpäisy, hävyttömiä kirjeitä ja haisevia terveisiä postiluukusta…Siinä vain muutamia esimerkkejä, millaista palautetta eräs Suomen tunnetuimmista veistoksista aikoinaan synnytti.

Mutta kuinkas lopulta kävikään. Kuvanveistäjä Eila Hiltusen (1922-2003) tekemästä Sibelius-monumentista on tullut eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Useat kaupungissa vierailevat matkailijat haluavat nähdä erikoisen monumentin – vaikka eivät tietäisi suomalaisesta säveltäjästä ja hänen tuotannostaan juurikaan mitään.

Harva julkinen veistoshanke on saanut yhtä paljon julkisuutta kuin aikoinaan Sibelius-seuran vuonna 1961 julkistama valtakunnallinen kilpailu Sibelius-monumentin suunnittelemisesta. Moni asia meni heti alusta pieleen.

Toivo Jaatinen voitti monumenttikilpailun Säveltäjämestari-luonnoksellaan. Teosta ei kuitenkaan toteutettu, vaan viiden teoksen kesken järjestettiin jatkokehittelykierros. Lopulta päädyttiin Eila Hiltusen ehdotukseen.

Kisan voittaneelle oli luvassa palkkio. Rahat oli kerätty muun muassa kansalaiskeräyksellä, mutta Sibelius-seura tyri haaskaamalla rahoituksen pieleen menneisiin osakekauppoihin. Kuvanveistäjälle luvattua palkkiota jouduttiin leikkaamaan.

Ajatuksena oli, että voittotyö olisi paljastettu Sibeliuksen syntymän satavuotisjuhlavuonna 1965. Patsas valmistui kuitenkin vasta vuonna 1967.

Suurin kohu syntyi itse veistoksesta ja siitä taiteilija sai suurimmat vihat niskaansa. Elettiin aikaa 1960-luvulla, kun abstraktia ja perinteistä taidetta oli tapana asetella vastakkain. Suomalaiset raivostuivat, kun selvisi, että kansallissäveltäjämme oli saamassa kuudestasadasta teräsputkesta tehdyn muistomerkin. Kansa olisi halunnut näköispatsaan.

Ilmeisesti kuvanveistäjä Hiltunen itsekin säikähti teoksen synnyttämää kohua siinä määrin, että päätti lisätä Sibeliuksen kasvokuvan viereiselle kalliolle. Kansan lepyttämiseksi vaadittiin edes oikeannäköinen kasvokuva.

Sibelius-monumentti on tehty haponkestävästä teräksestä. Veistos painaa 24 tonnia ja on 8,5 metriä korkea, 10,5 metriä pitkä sekä 6,5 metriä leveä.

Moni näkee teoksen urkupillistönä. Osa näkee teoksessa myös Suomen luontoa ja koivumetsää. Veistos sulautuu kaukaa katsottuna ympäröivien puiden ja maaston muotoihin. Vierailija voi kävellä myös teoksen sisällä ja kuunnella ääniä sen onkaloissa.

Kuvanveistäjä Hiltunen hitsasi monumenttiaan Helsingin Lauttasaaren teollisuushallissa, samassa paikassa, jossa Aimo Tukiainen oli aikoinaan viimeistellyt Mannerheimin ratsastajapatsaan. Hiltunen ei tehnyt monumenttia yksinään. Apuna oli nuori hitsaaja Emil Kukkonen. Parivaljakon työnjako oli sovittu, sillä Kukkonen teki rakenteen ja Hiltunen hitsasi monumentin pintakuviota.

Sibelius-monumentin vihkiäisiä vietettiin syyskuussa vuonna 1967. Paikalla kutsuvieraiden joukossa olivat taiteilijan lisäksi presidentti Urho Kekkonen puolisoineen. Samoin paikalla olivat Sibeliuksen tyttäret.

Kohuttu monumentti sijaitsee Taka-Töölössä Sibeliuksen puistossa. Puisto sai nimensä jo vuonna 1945, jolloin Sibelius täytti 80 vuotta. Lähellä kulkee vielä puiston laidalla Sibeliuksenkatu.

Sibelius-monumentin voi nähdä miniatyyriversiona Unescon päämajan lähellä Pariisissa. Yksityiskohta veistoksesta on esillä myös YK:n päämajan edustalla New Yorkissa.

Sibeliuksen koti Ainola on avoinna yleisölle. Kansallissäveltäjämme näköispatsaita löytyy useista eri paikoista, muun muassa Järvenpäästä ja Loviisasta

SIBELIUS-MONUMENTTI

Osoite: Sibeliuksen puisto, Mechelininkatu, Helsinki.

KARTTA

Järvenpää.
Loviisa.

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista                         

LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma

LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa            

LUE MYÖS: Ateneum on Suomen ensimmäinen taidemuseo ja kävijämäärältään maamme suosituin taidemuseo                        

LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista

LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle

LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa

LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna                                        

LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita

LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta           

LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille

LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille                                              

LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia

LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan             

LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä

LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien                

LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo

LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä         

LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä

LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa                            

LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista

LUE MYÖS: Päivälehden museo, nykyinen Median museo ja arkisto Merkki, kertoo, miten lehdenteko on mullistunut                                                   

LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone

LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa                                           

LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea

LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen

LUE MYÖS: Suomenlinnan Lelumuseo on tarkoitettu nostalgiannälkäisille romantikoille, ikään tai sukupuoleen katsomatta                                  

LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen

LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria                                                         

LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille

LUE MYÖS: Suomenlinna-museossa sijaitsee myös linnakkeen infokeskus                                                      

LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti

LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle       

LUE MYÖS:  Sinebrychoffien kaupunkipalatsi koostuu tasokkaasta taidemuseosta ja upeasta yksityiskodista                                                     

LUE MYÖS: Temppeliaukion kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä – eikä ihme

LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde                                          

LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista

LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat                                                            

LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli

LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla                                           

LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa

LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.