AHVENANMAA / KÖKAR – Yhteysalus M/S Gudingen pujottelee tottuneesti luotojen ja pikkusaarten välistä kohti laituria. Rantavajan seinään kiinnitetty lappu, Kökar, kertoo, että ollaan perillä.
Matka Ahvenanmaan pääsaarelta Långnäsista kestää kaksi tuntia ja kolme varttia. Vaihtoehtoisesti voi saapua yhteysaluksella Korppoon Galtbysta.
Päästäkseen kauas Saaristomeren keskelle Kökariin ei tarvitse omistaa venettä. Tosin näin tekevät sadat veneilijät joka ikinen kesä. Paratiisisaaren vierasvenesatamissa on silloin kesälomailijoiden veneitä vieri vieressä – vuosi vuodelta suurempia ja komeampia.
Alkukesällä kiihkeä matkailukausi ei ole vielä alkanut. Merivesi on yhä kylmää, mutta aurinko paistaa usein pilvettömältä taivaalta. Luonto on vihreän eri sävyissään kauneimmillaan. Jokaisen pitäisi saada kokea kevät Kökarissa: harmaa talvi muuttuu kirkkaiksi kesän väreiksi.
Toukokuun lopussa valoa riittää jo pitkään. Majapaikoissa on tilaa ja palvelu on yksilöllistä. Haukea nousee vedestä niin paljon kuin jaksaa nostaa. Silti suurin osa matkailijoista änkeää Kökariin yhtaikaa poistuakseen kuin taikaiskusta elokuun alkaessa. Poikkeuksen massaturismiin tekevät koululaisryhmät, jotka saapuvat toukokuussa tai syyskuussa.
Aivan oma lukunsa ovat keväällä pusikoissa hiiviskelevät vihreäpukuiset ukot kiikareineen ja kaukoputkineen. Harvinaisen linnun ilmaantuminen Kökarin maisemiin saa ornitologit liikkeelle, mikä aiheuttaa odottamattoman turistivirran matkailusesongin ulkopuolella.
Kökarin matkailuesite kertoo saaren olevan karu, harmaat peruskalliot ja katajat hallitsevat maisemaa. Siksi on yllätys, että saari näyttääkin ennakoitua rehevämmältä. Lehmät laiduntavat vanhojen kiviaitojen ympäröimillä vihreillä laitumillaan pitäen samalla kökarilaisen kulttuurimaiseman avoimena vesakoista ja pensaista.
Saaren poikki kulkee tyypillinen Ahvenanmaan saariston punainen asfalttipintainen tie. Hamnö, Karlby, Finnö ja Österbygge ovat paikallisia taajamia, sillä saaren asukkaat asuvat rykelmäkylissä. Rannat ovat lähes autiot, koska kesämökkiasutus on vähäistä.
Jokainen vastaantulija tervehtii satunnaista vierailijaa, mutta tuskin tekevät sitä kesällä. Silloin saari täyttyy turisteista. Paikallisetkin joutuvat jonottamaan kaupassa, postissa ja ajamaan lautalle ajoissa. Turistit eivät ole ehkä ole kaikkien kökarilaisten mieleen. Kesäkuun puolesta välistä elokuun ensimmäiselle viikolle hotelli- ja laituripaikat ovat aivan täynnä.
Kökarilaisten ylpeys kotiseutumuseo toimii vanhassa koulurakennuksessa. Perusnäyttelyn ohella esillä on vene- ja moottorihalli, maanviljelysmuseo, sepän paja, keramiikka-aitta ja hirsimökki. Museossa kerrotaan, miten saaren asukkaat elivät ennen yhteysaluksia ja internettiä.
Kökar on nykyisin syrjässä, mutta sitä se ei ollut keskiajalla. Saari sijaitsi tärkeän kauppareitin varrella. Hamnön luonnonsatama, juomavesi, strateginen sijainti ja kalaisat vedet tekivät Kökarista saariston kaupallisen ja hengellisen keskuksen. 1300-luvulla saarelle saapuneet fransiskaanimunkit perustivat Kökariin luostarin sekä luostarikirkon. Nykyinen kirkko on pystytetty fransiskaanikirkon paikalle. Kirkon vieressä sijaitsevassa kappelissa on näyttely arkeologisista löydöistä ja hautausmaalla lepäävät kökarilaisten esi-isät.
Kökarin koilliskulmassa Kalenin alueella sijaitsee suuri määrä sotahistorian jäänteitä. Heinikon seassa on piilossa ensimmäisen maailmansodan aikaisia venäläisten ja talvisodan aikaisia suomalaisten linnoitusrakennelmia. Samoissa maisemissa kiemurtelee 7 kilometriä pitkä vaellusreitti. Kökarin korkein kohta sijaitsee reitin varrella. Opaskartan voi noutaa kunnan kansliasta.
Mannerjään muovaama Källskär on Kökarin suosituimpia nähtävyyksiä. Hiidenkirnu, aaltoilevat silokalliot ja siirtolohkareet jäävät mieleen. Eksoottisinta on tarina ruotsalaisesta vapaaherrasta Görän Åkerhielmistä, joka asettui asumaan saarelle vuonna 1958. Kreiviksikin kutsutun herran rakentama puutarha on näkemisen arvoinen. Saarelle liikennöi kesän aikana useita retkiveneitä.
Kökarissa on vajaa 300 asukasta, joista lähes kaikki on ruotsinkielisiä. Talouksia on noin 140. Pinta-alaa on alle 1 000 neliökilometriä, mutta siitä maapinta-alaa on vain 57 neliökilometriä. Saarelta löytyy pankki, posti ja lääkekaappi, mutta ei pankkiautomaattia.
Saaren keskellä on Mika-niminen nykyaikainen tuulimylly, joka tuottaa puolet saarelaisten tarvitsemasta sähköstä.
Saaristolaislautat on tarkoitettu ensisijaisesti vakituisille asukkaille. Ulkopuolinen voi varata laivapaikan vain, jos yöpyy jossain välisatamassa. Tällöin hintakin on huomattavasti edullisempi. Välisatamien välillä matkustaminen on maksutonta. Varaukset: Ålandstrafiken, www.alandstrafiken.ax.
KÖKAR
LUE MYÖS: Bomarsundin linnoitus – Ja se Oolannin sota oli kauhia
LUE MYÖS: Kumlingen luonnonrauhaan – heinäkuussa kaikki majapaikat ovat täynnä
LUE MYÖS: Saarelta saarelle Ahvenanmaalle – Pohjoinen reitti kulkee Kustavista Brändön saarelle
LUE MYÖS: Merenkulkijoiden Maarianhamina – Parkki Pommern ja Merenkulkumuseo on ykkösnähtävyys
