Jo metroaseman nimi kertoo paljon: Partizanskaya. Moskovalaisen metroaseman sisustus on omistettu partisaaneille. Tuskin on toista maanalaista maailmassa, jonka ilmapiiri on yhtä sotaisa. Katutasolta alas johtavat portaat on sijoitettu tilaan, joka on vuorattu valkoisella marmorilla. Portaiden yläpäähän on ikuistettu kolme aseet tanassa taistelevaa partisaania.
Alhaalla asemalaiturilla on lisää pyssymiehiä ja -naisia. Miljoonat ohikulkijat ovat kiillottaneet kosketuksillaan pyssynpiiput kiiltäviksi. Partizanskaya-asema valmistui toisen maailmansodan aikana vuonna 1944. Sisustuksen tarkoituksena oli luoda uskoa moskovalaisiin taistelussa natsi-Saksaa vastaan.
Stalinin aikana valmistui ensimmäinen
Moskovaan suunniteltiin metroa jo keisarivallan aikana, mutta ensimmäinen maailmansota ja vallankumous keskeyttivät suunnitelmat. Lopulta vuonna 1925 valmistuneiden suunnitelmien pohjalta aloitettiin metroverkoston rakentaminen. Ensimmäinen linja avattiin vuonna 1935. Se kulki Sokolnikista Kulttuuripuistolle (Park Kultury). Toinen maailmansota keskeytti osittain rakentamisen, mutta maanalaisia asemia käytettiin silloin pommisuojina.
Metroverkoston rakentamista jatkettiin sodan jälkeen. Nykyään Moskovassa on kaksitoista linjaa, yhteen laskettu pituus on noin 300 kilometriä ja asemia on liki 200. Matkustajamäärissä mitattuna Moskovan metro on Tokion jälkeen maailman toiseksi vilkkain. Ruuhkaisimpina päivinä Moskovassa tehdään yhdeksän miljoonaa metromatkaa.
Joka päivä metrossa matkustaa enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa on asukkaita. Onpa Moskovan metro palkittu kahdesti Neuvostoliiton aikana kunniamerkilläkin: Leninin kunniamerkki vuonna 1947 ja Punaisen Työlipun kunniamerkki vuonna 1985. Metroasemat ovat saaneet myös kansainvälisiä palkintoja.
Neuvostojohtaja Josif Stalin palkkasi metroasemien suunnitteluun maan parhaimmat arkkitehdit ja taiteilijat. Lopputulos on häkellyttävä. Syystäkin Moskovan metroa voidaan pitää maailman koristeellisimpana. Se ei ole pelkästään elintärkeä miljoonakaupungin toimivuudelle, vaan monet metroasemat ovat ainutlaatuisia rakennustaiteellisia muistomerkkejä. Ei ihme, että moskovalaiset olivat heti alusta alkaen ihastuksissaan maanalaisista koreista palatseistaan.
Arvokkaita materiaaleja
Stalin halusi tuoda taiteen lähelle kansaa. Asemien koristelussa noudatettiin sosialistista realismia, jonka tavoitteena oli edistää kommunismin päämääriä. Pelkästään seinien päällystämisessä ei rahaa säästelty. Moskovaan rahdattiin junalasteittain marmoria eri puolilta Neuvostoliittoa. Yksityiskohtia täydennettiin arvokkailla korukivissä käytetyillä mineraaleilla. Kattoon asennettiin kristallikruunuja. Pinnat koristeltiin mosaiikein ja freskoin. Seinäsyvennyksiin sijoitettiin veistoksia. Leninin kuva oli tietysti monen metroaseman pakollinen yksityiskohta.
Moskovan suoperäisen maaperän johdosta rakennustekniset ongelmat olivat suuria. Liukuportaat johtavat syvälle maan alle. Lopputulosta voi vain ihmetellä, sillä iso osa työstä tehtiin käsityönä. Muun muassa betoni kärrättiin käsivoimin alas syvyyksiin.
Vaikka Neuvostoliitto on vaihtunut Venäjäksi ja markkinatalous on korvannut kommunismin, on metroasemien sisustukset säilytetty ennallaan. Sirpit ja vasarat koristavat yhä seiniä. Leninin kuvatkin ovat yhä alkuperäisillä paikoillaan. Moskovan metrossa voikin tehdä värikkään aikamatkan neuvostokaudelle. Matkailijalle maanalaiset asemat ovat kuin museoita. Niistä komeimmat ovat: Komsomolskaya (1935, linja 1), Kropotkinskaya (1935, linja 1), Ploshchad Revolyutsii (1938, linja 3), Novokuznetskaya (1943, linja 2) ja Novoslobodskaya (1952, linja 5). Matkustamalla Kehälinjan metrolla, voi bongata useita upeita metroasemia. Tutustumisretki kannattaa tehdä ruuhka-ajan ulkopuolella. Osoitteessa www.metro.ru/stations on paljon kuvia Moskovan metroasemista.
Mystinen Metro-2
Vahvistamattomien, mutta sitkeiden huhujen mukaan Moskovaan olisi Stalinin aikana rakennettu salainen metroverkosto Metro-2. Tietoa ei ole koskaan virallisesti vahvistettu. Tiettävästi syvällä maan alla on neljä pitkää linjaa, jotka johtavat strategisesti tärkeiltä paikoilta, kuten Kremlistä, kaupungin ulkopuolelle, muun muassa hallituksen ylläpitämälle lentokentälle (Vnukovo).
Moskovan maanalaisten bunkkereiden ja salaisen metroverkon olemassaolo ei olisi yllätys, sillä kautta historian vallanpitäjät ovat rakentaneet itselleen pakoteitä. Hitlerillä oli laaja bunkkerijärjestelmä Berliinin alla. Oletettavasti Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangissa on syvällä maan alla salainen metrolinja diktaattorin käyttöön sekä suuria armeijan varastoja.
Metron historiaa
Maailman ensimmäinen metro avattiin Lontoossa vuonna 1863. Alkuvuosina liikennöitiin höyryjunalla. Lontoon metro sähköistettiin vuonna 1890.
Manner-Euroopan ensimmäiset metro rakennettiin Budapestiin vuonna 1896. Viisi kilometriä pitkä Földalatti-metro (M1) on asemineen säilytetty alkuperäisessä asussaan.
Maailmasotien välisenä aikana Euroopassa avattiin metro seuraaviin kaupunkeihin: Pariisi, Berliini, Hampuri, Glasgow, Madrid, Barcelona ja Moskova. Aasian ensimmäinen metro valmistui Tokioon vuonna 1927. Suurin osa suurkaupunkien metroista on valmistunut toisen maailmansodan jälkeen.
Pohjois-Amerikassa päädyttiin aluksi rakentaa metrorata kustannussyistä katuverkoston yläpuolelle. Niin sanottu kohorata avattiin ensimmäisenä Chicagoon vuonna 1892. Boston oli seuraava. New Yorkin metro avasi ovensa vuonna 1904. Etelä-Amerikan ensimmäinen metro valmistui Argentiinan Buenos Airesiin vuonna 1907.
Suomen ensimmäinen ja ainoa metro valmistui Helsinkiin vuonna 1982.
Nykyisin metroverkosto on lähes 150 kaupungissa.
Terrorismia ja tulipaloja
Vuonna 2004 Madridin aamuruuhkan aikana räjähtäneet pommit surmasivat 191 ihmistä. Espanjan pahimman terroristi-iskun tekijät olivat äärimuslimeja.
Vuonna 2004 räjähti pommi Moskovan metrossa. Itsemurhapommin uhrina kuoli 41 ihmistä.
Vuonna 2005 Lontoon joukkoliikennevälineissä räjähti neljästi. Kolme ensimmäistä pommia räjähti maanalaisessa lähes samanaikaisesti. Neljäs pommi räjähti bussissa pari tuntia myöhemmin. Iskuissa kuoli yhteensä 56 ihmistä. Veriteot järjestivät äärimieliset islamistit.
Seuraavan kerran Moskovassa räjähti vuonna 2010. Kaksi eri paikassa räjähtänyttä pommia tappoi 40 ihmistä. Moskovan terroritekojen vaikuttimina olivat Venäjän sotilaalliset toimenpiteet Pohjois-Kaukasian alueella.
Vuonna 1987 syttyi Lontoon metrossa Piccadilly Linen tunnelissa tulipalo. Se sai alkunsa puisten liukuportaiden sytyttyä tuleen pudonneen tulitikun johdosta. Surmansa sai 26 ihmistä.
