VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Koroistenniemi Turussa on historiallisesti eräs maamme merkittävimpiä paikkoja. Silti vierailu siellä vaatii kävijältä reilusti mielikuvitusta ja etukäteen tietoa siitä, mistä oikeasti on kyse.
Itse paikkahan on jo sellaisenaan vierailunarvoinen. Aurajoen ja Vähäjoen liittymä on maisemallisesti viehättävä, Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa kauneimmillaan.
Koroistenniemellä sijaitsi 1200-luvulla Suomen varhainen kirkollinen hallintokeskus ja tärkeä kauppapaikka. Arkeologissa kaivauksissa on saatu paljon selville, mutta paljon on jäänyt myös arvailujen varaan. Se ainakin tiedetään varmasti, että vanha Turku on saanut alkunsa Koroisilla jo 1100-luvulla sekä paikalla on ollut kaksikin puukirkkoa.
Koroinen sijaitsee parin kilometrin päässä jokisuusta, mutta 1200-luvulla se tarjosi hyvän sataman. Todennäköisesti jo ennen kirkollisen vallan siirtymistä Koroisiin, täällä oli jo pieni kylä ja markkinapaikka. Läheinen Halistenkoski esti laivojen pääsyn pidemmälle joen yläjuoksulle. Sen aikaisten asukkaiden kannalta kahden joen yhtymäkohta jyrkkine rantoineen oli turvallinen paikka asua.
Alue oli kolmelta sivulta veden ympäröimä ja vain yhdelle sivulle oli tarve rakentaa maavallitus sekä kuivahauta. Sen yli pääsi vain siltaa pitkin. Koroistenniemen ympärille oli vielä rakennettu puinen puolustusaita.
Historiallisten lähteiden mukaan tiedetään, että piispanistuin eli kirkon hallinnollinen keskus oli ensin Nousiaisissa, mutta Koroisten seutu todettiin soveliaammaksi paikaksi. Niinpä paavin käskystä piispanistuin siirtyi Koroistenniemelle vuonna 1229.
Koroisissa tehtiin ensimmäiset arkeologiset kaivaukset 1800-luvun lopulla Hjalmar Appelgrenin toimesta. Hänen työtään jatkoi Juhani Rinne 1900-luvun alkuvuosina. Paljon tehtiin löytöjä, mutta paljon jäi vielä silloin selvittämättä.
Se tiedetään varmasti, että niemellä sijaitsi puinen kirkko 1230-luvulla. Ensimmäinen kirkko mahdollisesti paloi. Joka tapauksessa paikalle on pystytetty toinen kirkko, hieman edeltäjäänsä suurempi. Tämä on toteutunut mahdollisesti 1200-luvun puolivälissä.
Kirkon jäännösten ulkopuolelta on löydetty vankan kivirakennelman perustuksia. Täyttä varmuutta ei ole siitä, mikä rakennus on ollut kyseessä. Haudattujen piispojen kappeli? Puolustustorni vai piispanpalatsi? Se saattaa olla myös osa kesken jääneen kivisen piispankirkon kuoria. Koroistenniemi on paikka, jossa ensimmäisenä Manner-Suomessa käytettiin tiiltä rakennusaineena.
Turun hiippakunnan piispat hallinoivat alueitaan Koroistenniemellä aina noin vuoteen 1300 asti. Sen jälkeen oli edessä muutto lähemmäksi alajuoksua. Syynä oli maankohoaminen. Meren vetäytyessä kauemmaksi kauppiaiden laivojen pääsy Koroisiin asti estyi. Todennäköisesti paikka hylättiin senkin takia, kun rantapenkat olivat herkkiä sortumaan.
Piispanistuin siirrettiin Unikankareen kohdalle, nykyisen Turun tuomiokirkon paikalle, vuonna 1290. Vanha Koroisten piispankirkko toimi kuitenkin Räntämäen piispankirkkona lähes koko 1300-luvun, kunnes se tuhottiin. Paikalla on ollut muistona puinen risti 1950-luvulta asti.
Museovirasto on määritellyt Koroistenniemen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Alue rauhoitettiin vuonna 1905 muinaismuistoalueeksi. Koroistenniemi kuului vielä silloin Maarian pitäjään, joka liitettiin Turkuun vasta vuonna 1944.
Omalla autolla perille pääsee, kun Maarian kirkon kohdalla kääntyy Koroistentielle. Sitä ajetaan 700 metriä ja auto jätetään pysäköintialueelle. Loppumatka noin sata metriä kävellään Koroisten kartanon ohi Catilluksentietä Koroisille. Paikallisbussilla pääsee vajaan kilometrin päähän lähelle Maarian kirkkoa.
KOROISTENNIEMI
Osoite: Catilluksentie 2, Turku.
