Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo tarjoaa omanlaisena elämyksen

PIRKANMAA / JUUPAJOKI – Tänne ei eksy sattumalta. Juupajoella sijaitseva Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo ei sijaitse isojen valtaväylien varrella. Museon sijainti on sinällään hieno. Virtaava Korkeakoski ja Juupajoen komea rotko tarjoavat idylliset maisemat samalla kun vierailee punatiilisessä museorakennuksessa.

Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo tarjoaa täysin omanlaisensa elämyksen. Tällä ei turhaan hienostella. Museon esillepano ei ehkä vastaa nykyajan visuaalisia trendejä, mutta kenkäfriikeille on kuitenkin tarjolla kiehtova aikamatka kotimaisen kenkäteollisuuden alkujuurille.

Kaikki sai alkunsa 1800-luvun lopulla, kun tänne perustettiin Suomen ensimmäinen kenkätehdas. Edward Wallenius aloitti toiminnan vuonna 1897, kun nahkatehtaan yhteyteen tuli uudenaikainen kenkätehdas.

Ennen tätä tehtaan perustaja oli hankkinut itselleen ammattitaidon kisällitutkintona. Intoa täynnä ollut Wallenius kävi Saksassa hakemassa oppia kenkien teollisesta valmistuksesta. Saksasta myös tuotiin tehtaan ensimmäiset koneetkin. Aluksi Wallenius turvautui saksalaisten ammattilaisten apuun aloittaessaan tuotannon Suomessa.

Korkeakosken kotimaiset kengät menestyivät. Monet kenkäliikkeet myivät laadukkaiksi todettua jalkineita. Perustipa Wallenius myös itse omia kenkäliikkeitä eri puolille Suomea jälleenmyyntiä varten.

Vuosien myötä kilpailu kiristyi. Etenkin Tampereelle syntyi kenkäteollisuutta. Ulkomailta tuodut kengät synnyttivät myös kilpailua. Ensimmäinen ja toinen maailmasota vaikuttivat myös tehtaan tuotantoon. Sota-aikana valmistettiin pääosin sotilassaappaita ja hiihtokenkiä.

Wallenius itse siirtyi ulkomaille jo 19 00-luvun alkuvuosikymmeninä. Tehtailijan lähdöstä huolimatta Korkeakosken kenkätehtaan tarina ei kuitenkaan päättynyt. 1902 tehtaan johtoon tuli Otto Ehrström, jonka ansiosta alkoi pitkään jatkunut kasvukausi. Vasta 1920-luvun alkupuolella tehtaalla alkoivat tappiolliset vuodet ja yhtiön osakkaat päättivät myydä tehtaan kenkätehtailija Emil Aaltoselle 1926. Korkeakosken tehdas jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1983 osana Aaltosen kenkätehdas konsernia. Vasta silloin koneet pysähtyivät Korkeakosken tehtaalla lopullisesti.

Koskenjalan museo sijaitsee entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa kahdessa kerroksessa. Esillä on iso määrä erilaisia jalkineita eri aikakausilta pula-aika mukaan lukien. Löytyy niin naisten, miesten kuin lastenkin kenkiä. Vitriineistä löytyy muun muassa Mauno Koiviston, Tarja Halosen, Aira Samulinin, Katri Helenan ja Jorma Uotisen jalkineet.

Kenkien ohella museossa on esillä jalkineiden tekemisessä käytettyjä työkaluja, koneita ja mustavalkokuvia vuosien takaa. Museossa on myös kenkätehdastyöläisen asunto, joka kertoo, millaista asuminen oli sota-ajalla Korkeakoskella.

KOSKENJALAN KENKÄ- JA NAHKAMUSEO

Osoite: Koskitie, Juupajoki.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.