Koskettava Sarajevo – matkailijat ovat tulleet takaisin

Eivät ihmiset ole hulluja, poliitikot ovat, he tekevät ihmisistä hulluja, näin totesi minulle eräs sarajevolainen. Äimistelimme yhdessä kaupungin väkivaltaista lähihistoriaa. Sotaa, jonka ymmärtäminen ulkopuoliselle on sietämättömän vaikeaa.

Koko Balkanin kimurantti palapeli kulminoituu Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungissa Sarajevossa. Kaupungissa eri kansat, kielet, kulttuurit ja uskonnot kirkkoineen, moskeijoineen ja synagogineen ovat sekoittuneet, eläneet rauhassa rinnakkain vuosisatojen ajan. Kunnes roihahti.

Jugoslavian natistessa liitoksissaan Slovenia ja Kroatia julistautuivat itsenäiseksi vuonna 1991. Bosnia-Hertsegovina seurasi perässä vuotta myöhemmin. Tämä ei sopinut serbijohtaja Slobodan Miloševićille, eikä erityisesti Bosniassa asuville serbeille. Puhkesi verinen sisällissota.

Serbit piirittivät Sarajevoa lähes neljän vuoden ajan, pisimpään kuin yhtäkään toista kaupunkia nykyaikaisen sodankäynnin aikana. Historiallinen kaupunki murskattiin kranaatinheittimien ja tankkien tulituksessa. Ilman sähköä ja vettä jääneiden kaupunkilaisten ahdinkoa lisäsi viheliäiset tarkka-ampujat. Piirityksen aikana kuoli yli

10 000 ihmistä, joista suuri osa oli lapsia.

Sodanarvet yhä näkyvissä

Sarajevon piiritystilanne laukesi lopullisesti vuonna 1996, jonka jälkeen palattiin normaaliin elämään. Sodan seuraukset olivat kuitenkin tuhoisat. Liki jokainen Sarajevon rakennus oli kärsinyt tulituksessa. Nyt sodanarvet ovat edelleen näkyvissä.

Paljon on ehditty jo korjata, mutta yhä monen rakennuksen ulkoseinät ovat täynnä kranaattien iskujälkiä. Muistona sodasta ovat myös sinne tänne perustetut hautausmaat. Sarajevon kaksi varsinaista hautausmaata jäi sota-alueelle. Piirityksen aikana surmansa saaneet haudattiin hautausmaiksi muuttuneisiin puistoihin. Jalkapallokentätkin muuttuivat tuhansien ihmisten viimeiseksi lepopaikaksi.

Lähes puolen miljoonan asukkaan Sarajevo sijaitsee kapeassa laaksossa kukkuloiden ympäröimänä. Kaupungin laajentuessa asutus on levittäytynyt yhä korkeammalle kukkuloiden rinteille. Sarajevoon saavuttaessa on helppo ymmärtää, kuinka vaivattomasti serbijoukot onnistuivat piirittämään kaupunkia ja moukaroimaan sitä ympäröiviltä kukkuloilta. Piirityksen lauetessa ja serbien perääntyessä, he polttivat ja räjäyttivät rakennuksia. Yhä vieläkin Sarajevon ympäristössä näkee hylättyjä rauniotaloja.

Turkkilaista tunnelmaa

Sarajevo levittäytyy jokilaaksossa itä-länsisuunnassa. Ajallisesti kaupunginosat voidaan jakaa kolmeen. Lännessä on Titon aikana rakennettu nykyaikainen kerrostaloalue. Keskellä sijaitsee Itävalta-Unkarin aikainen kaupunginosa.

Idässä on Sarajevon vanhin osa, turkkilainen Baščarčija tunnelmallisine basaareineen. Korkeuserojen ansiosta kaupunkirakenne on tiivis. Paikasta toiseen pääsee hyvin julkisilla kulkuvälineillä, mutta Sarajevoon tutustuu helposti kävellen jo yhdenkin päivä aikana.

Kaupunkia halkoo Miljackajoki, jonka ylitse on rakennettu useita siltoja. Niistä kaksi on erityisen merkittävää. Latinalaiseksi sillaksi nimetyn ylityspaikan kohdalla serbialainen opiskelija Gavrilo Princip laukaisi vuonna 1914 kuuluisat Sarajevon laukaukset surmaamalla Itävalta-Unkarin kruununperillisen Ferdinandin ja hänen vaimonsa. Attentaatti sytytti Balkanin ruutitynnyrin ja ensimmäinen maailmansota alkoi. Toisen sillan kohdalla eräs dubrovnikilainen opiskelija sai tarkka-ampujan luodeista surmansa. Hän oli Sarajevon piirityksen ensimmäinen uhri.

Sarajevon kiinnostavimmat alueet ovat Itävalta-Unkarin aikainen keskusta ja ennen kaikkea sen jatkeena sijaitseva turkkilainen Baščarčija. Jälkimmäinen on paikallisten ja matkailijoiden suosiossa. Sen pääaukiota kutsutaan ”puluaukioksi”, syystä, jonka jokainen aukiolla kävijä ymmärtää.

Baščarčija on täynnä eri ammatinharjoittajan kojuja. Vanhan perinteen mukaan esimerkiksi kultasepillä, suutareilla ja kuparintakojilla oli omat alueensa. Nyt suurimmassa osassa kojuista myydään käsitöitä, vaatteita, koruja ja turistikrääsää. Kahviloita ja ravintoloita on runsaasti. Tarjolla on bosnialaista kahvia ja turkkilaisia sekä paikallisia ruokia. Islaminuskosta johtuen monissa paikoissa ei myydä alkoholijuomia, ei edes olutta.

Markale-tori värikkyydessään on eräs Sarajevon mielenkiintoisimmista kohteista. Osin katettu kauppahallityyppinen ulkoilmatori valmistui yli 100 vuotta sitten.  Torialue muistetaan paikkana, jonne kohdistui sodan aikana useita iskuja. Yhdessä iskussa sai surmansa kymmeniä ihmistä. Tapahtuma vauhditti Naton ilmaiskujen aloittamista serbien sotilaallisiin kohteisiin.

Sarajevon koskettavin ja erikoisin nähtävyys on ehdottomasti Tunneli-museo. Se sijaitsee kaupungin rajalla lentoaseman takana. 800 metriä ahdas tunneli valmistui vuonna 1993 oli piiritetyn kaupungin henkireikä. Sen avulla Sarajevoon saatiin ruokaa, lääkkeitä ja sähköä. Se mahdollisti myös tuhansien ihmisten pakenemisen sodan jaloista. Tunnelista, tai tarkemmin sanottuna, osasta siitä on tehty mielenkiintoinen museo. Näyttely havainnollistaa hyvin piiritetyn kaupungin ahdinkoa.

Sarajevon olympiakisat

Sarajevon ympärillä kohoavat vuoret ovat olleet kaupunkilaisten suosittuja virkistysalueita ja hiihtokohteita. Tilanne muuttui sisällissodan jälkeen, sillä maastoon kätkeytyi lukuisia miinoja. Hiihtokeskukset jouduttiin sulkemaan ja ihan jokaista miinaa ei ole vielä ehditty raivaamaan.

Vuonna 1984 maamiinoista ja sodasta ei ollut vielä merkkiäkään. Sarajevon talvikisat ovat jääneet ainakin suomalaisten mieleen. Meidän mitalisaalis oli olympiakisojen kaikkien aikojen suurin, yhteensä 13 mitalia. Kisojen paras urheilija oli kolmen kultamitalin hiihtäjä Marja-Liisa Hämäläinen. Matti Nykänen voitti kultaa suurmäessä.

Onnistuneet olympialaiset ovat sarajevolaisten mielissä. Yhä vieläkin turistikaupoissa myydään kisoihin liittyviä matkamuistoja T-paidoista maskotteihin.

BOSNIA-HERTSEGOVINAN FAKTAT

Asukasluku: Noin 4 miljoonaa. Maassa asuu paljon kroaatteja (14 %) ja serbejä (37 %).

Pinta-ala: 51 129 km².

Pääkaupunki: Sarajevo, hieman alle puolimiljoonaa asukasta.

Raha: Markka.

Uskonto: Muslimeja 40 %, kreikkalaiskatolisia 31 %, roomalaiskatolisia 14 %, muita 14 .

Hallitusmuoto: Tasavalta.

Aika: Tunti Suomen aikaa jäljessä.

Erityistä: Bosnia-Hertsegovina oli osa Jugoslaviaa. Kroatian ja Slovenian esimerkkiä noudattaen Bosnia-Hertsegovina itsenäistyi vuonna 1992. Maassa asuneet serbit eivät hyväksyneet itsenäistymistä ja alkoi sisällissota. Jugoslavian hajoamissotien seuraukset olivat Bosnia-Hertsegovinassa erityisen julmat. Tuhansia ihmisiä on yhä kateissa.

Internet: www.sarajevo-tourism.com

Markale-tori.

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU