VARSINAIS-SUOMI / AURA – Talonpoikaissäätiön kunniakilpi kiiltää Koskipirtin komean 1800-luvun rakennuksen seinässä. Se on aikoinaan luovutettu osoituksena arvokkaasta kulttuuriteosta, historiallisen rakennuksen kunnostamisesta.
Aina eivät asiat ole olleet Koskipirtissä yhtä mallikkaasti. Kuuskosken kartanon väentalo, Pirttiriviksikin kutsuttu rakennus, oli päässyt huonoon kuntoon. Nykyisen omistajan Marjukka af Heurlinin vanhemmat, Lauri ja Maija-Leena Jäntti, lunastivat vaimon sukutilan omistukseensa ja laittoivat paikat kuntoon. Rakennus oli myyntihetkellä jo purku-uhan alla.
Tilan uusi isäntä, kanslianeuvos, Yhtyneiden Kuvalehtien varatoimitusjohtaja Lauri Jäntti, oli innokas keräilijä. Porvoossa syntynyt kaupunkilaispoika kiinnostui talonpoikaiskulttuurista avioiduttuaan Kuuskosken kartanon tyttären Maija-Leenan kanssa. Jo ennen avioliittoa Lauri Jäntti oli innostunut keräämään vanhoja esineitä. Monet Etelä-Suomen osto- ja myyntiliikkeet sekä antiikkikaupat olivat tulleet tutuiksi.
Pitkän elämänsä aikana Jäntti ehti kerätä suuren kokoelman. Nyt hänen arvokas esineistö on kaikkien nähtävänä Koskipirtin pihapiirissä sijaitsevassa entisessä meijerissä. Koskipirtin kokoelman laajuudesta näkee, mikä on seuraus, kun keräilyvimma saa miehestä otteen.
Osalla esineistä ja huonekaluista on sisustettu keltainen päärakennus. Suurin osa kokoelmasta on sijoitettu kartanon vanhaan meijerirakennukseen.
Jäntin kokoelma ei koostu pelkästään yksittäisistä talonpoikaisaikaisista esineistä, mukana on myös arvokasta keramiikkaa ja lasia. Lauri Jäntti rakensi meijerin yläkertaan joukon eri vuosikymmenten elämää kuvaavia interiöörejä.
Päätalo tuntuu loputtoman pitkältä. Kartanon kukoistusaikana talossa työskenteli useita piikoja ja renkejä. Yksi huone oli varattu suutarille ja toinen satulasepälle. Tuvan 49 leipää vetävässä uunissa on valmistettu ruisleipää jatkosodan aikana armeijankin tarpeisiin.
KOSKIPIRTTI
Osoite: Riihikoskentie 36, Aura.
LUE MYÖS: Aurajoen maisematie on kappale kauneinta Varsinais-Suomea
LUE MYÖS: Veräjänkorvan museo syntyi pikkupojan omasta unelmasta
